Terve luistelija

Taitoluistelija, vaali silmien hyvinvointia

Näkökykyyn terävyyttä harjoituksin

18 kesäkuun, 2021 Marita Kokko Pixabay ja Satu Kervisen kotialbumi

Taitolajit tenniksestä taitoluisteluun vaativat paljon näkökyvyltä, parhaimmillaan stereonäköä ja syvyysnäköä yhdistettynä nopeaan reaktiokykyyn. Siksi urheilijan kannattaa harjoituttaa näköään harjoituksin ja vaalia silmien hyvinvointia kosteuttamalla ja suojaamalla niitä, sekä monipuolisella ruokavaliolla.

– Kaikki liikkuminen, ympäristön hahmottaminen ja muiden kanssa toimiminen on näköaistin varassa. Esimerkiksi taitoluistelijalle avaruudellinen hahmottaminen on todella tärkeää kaikissa pirueteissa ja hypyissä. Mitä paremmin näkee, sen paremmin pystyy toteuttamaan liikkeitään, kiteyttää urheilijoiden näönhuoltoon erikoistunut optikko Satu Kervinen Helsingin Optiikasta.

”Katsot minua suoraan, kun istun edessäsi. Jos istun sivussa, käännät päätäsi. Eli tarkan näön alue on todella kapea.”

Kaikesta, mitä teemme, 90 tapahtuu prosenttia näön varassa. Tarkan näön osuus on kuitenkin vain viisi prosenttia koko näkökentästä.

– Katsot minua suoraan, kun istun edessäsi. Jos istun sivussa, käännät päätäsi. Eli tarkan näön alue on todella kapea, hän kuvaa.

Parhailla hyvä ääreisnäkö

Loput 95 prosenttia näkökentästä on ääreisnäköä, jolla näemme ja hahmotamme liikkeen. Yleensä parhailla luistelijoilla, tenniksen pelaajilla ja jalkapalloilijoilla on parempi ääreisnäkö kuin keskiverto ihmisillä. Osa kyvystä on Sadun mukaan perinnöllistä, osa harjaantumisen tulosta.

Optikko Satu Kervinen
Optikko Satu Kervinen

Satu tietää pallolajeista urheilijoita, jotka hahmottavat katsomatta suoraan kohdetta, mistä suunnasta pallo on tulossa ja millä kierteellä. Taitoluistelussa hyvä ääreisnäkö lienee iso etu esimerkiksi muodostelmaluistelijoille ja jäätanssijoille.

”Kun juniorit harrastavat monipuolisesti, kiipeilevät puissa, onkivat, uivat, juoksevat ja ajavat fillarilla, näkökyky kehittyy.”

Liikkeen havainnointi kehittyy Sadun mukaan jo lapsuudessa. Mitä monipuolisemmin lapset liikkuvat, sen paremmin kaikki aistit pysyvät terässä.

– Kun juniorit harrastavat monipuolisesti, kiipeilevät puissa, onkivat, uivat, juoksevat ja ajavat fillarilla, näkökyky kehittyy.

Voi olla, että diginatiiveillamme ääreisnäkö ei ole niin kehittynyt, elleivät he ole pienestä pitäen myös peuhanneet ulkona ja harrastaneet monipuolisesti. Hän korostaa, ettei näkemyksen tueksi vielä ole kunnollisia tutkimustuloksia, mutta kylläkin viitteitä. Tutkimuksia on kuitenkin luvassa.

Satu korostaa, että ääreisnäköä voi jokainen harjaannuttaa. Pallolajien harrastajat harjoittelevat hullupallo-verkon avulla. Kun verkkoon heitetään pallo, ei heittäjä voi tietää, mihin suuntaan se verkosta singahtaa ja mistä sen saa kiinni. Toisessa harjoituksessa käytetään esimerkiksi keltaisia, punaisia ja vihreitä palloja. Treenaajalle heitetään pallot useammasta suunnasta ja hänen tulee napata kiinni vaikkapa vain vihreät pallot.

Näköseulalla virheet esiin

Satu on työssään tehnyt monelle joukkueelle näköseulan, jolla tutkitaan jokaisen joukkueen jäsenen näkökyky lähelle ja kauas ja silmien yhteistyö. Samalla havaitaan mahdolliset silmien asentovirheet.

– Näköseula ei ole täydellinen näöntutkimus, mutta sillä pystyy kartoittamaan, onko jotakin piilevää korjattavaa. Jos jotakin poikkeavaa löytyy, siirrytään tarkempiin tutkimuksiin.

Pidemmälle pääsevillä on yleensä erittäin hyvä näkö. Näön asiantuntijaa harmittaakin, että huomiotta jääneet, mutta korjattavissa olevat näköongelmat saattavat pudottaa lapsen kakkosjoukkueeseen tai jopa katkaista liikunnallisesti lahjakkaan lapsen harrastuksen aivan turhaan.

Näköön liittyvät ongelmat ovat Sadun mukaan usein mahdollista korjata. Apua voi saada muun muassa ortoptisista harjoitteista. Jos silmät eivät pelaa hyvin yhteen, voidaan koordinaatiota parantaa silmäjumpalla. Tämän jumpan tarkoituksena on vähentää tai poistaa karsastuksesta johtuvia oireita vahvistamalla silmälihaksia. Näin silmien hallinta paranee. Jumpilla voidaan parantaa stereonäköä ja silmien yhteistoimintaa.

Huomiota siristelyyn ja särkyyn

Vanhemmat eivät aina huomaa, että lapsen näkökyvyssä on korjattavaa. Yleensä ensioireita ovat päänsärky, silmien siristely tai papereiden katsominen pää vinossa.

 – Jos lapsi ei näe koulussa taululle tai hän katsoo kotona telkkaria tai tietokonetta todella läheltä, silmät kannattaa tutkia ensimmäiseksi. Tai jos lukeminen tai muu lähityö ei kiinnosta/onnistu.

Myös valmentajan kannattaa kiinnittää huomio vaikeuksiin etäisyyden arvioinnissa tai jatkuviin vahinkoihin suorituksissa.

– Jos valmentajan laidalta viittomat ohjeet menevät ohitse, kannattaa selvittää, eikö lapsi keskity vai eikö hän todella näe.

Nykyisin suositellaan, että näkö on hyvä tarkistuttaa kolmen vuoden välein. Jos käytössä on jo silmälasit, saattaa näön tarkistus olla tarpeen vuoden, kahden välein, sillä nuorilla näkö muuttuu nopeammin. Myös kasvupyrähdyksissä voivat tiheämmät tarkastukset olla tarpeen.

Digilaitteet kuivattavat silmiä

Kuivasilmäisyydestä kärsii nykyisin yhä useampi nuori, sillä digilaitteiden äärellä silmät kuivuvat huomaamatta. Kuivasilmäisyys taas heikentää näkökykyä.

– Digimaailmaa ei kuitenkaan pidä nähdä kielteisenä ilmiönä, sillä tietokoneet ja digilaitteet kuuluvat saumattomasti elämäämme koulussa, työssä ja kotona. Siksi silmien kuivumista kannattaa ehkäistä pitämällä digiarjessa säännöllisesti taukoja ja haukkaamalla happea ulkoilmassa.

Jos silmät ovat kuivat, karvastelevat tai ei näe hyvin, tilanne vaatii tutkimuksia, sillä apua on tarjolla. Silmälääkärit tai aiheeseen erikoistuneet optikot pystyvät tutkimaan kyynelnesteen rakenteen ja koostumuksen sekä silmiä voitelevien Meibomin rauhasten toimintakyvyn. Tilannetta korjaavat silmätipat, lämpöhoito ja tarvittaessa laajemmat lääkehoidot. 

Satu muistuttaa, että digilaitteilla kannattaa myös pitää sinisuodatusta päällä.

– Ei sininen valo silmää pilaa, mutta sen vaikutuksesta yleensä nukutaan huonommin.

Vitamiinilataus öisin

Näkökyvylle on tärkeää hyvä ravinto. Hyvät rasvat ovat tärkeitä koko keholle, mutta erityisen merkityksellisiä silmille. Niitä saa esimerkiksi pähkinöistä, avokadosta ja kalasta.

Sadun mukaan normaali, terveellinen ruoka riittää näköä ylläpitämään, mutta jos kärsii syömishäiriöistä, saattaa syntyä puutetta näölle tärkeistä A- ja E-vitamiineista. Silmät vaativat näitä vitamiineja latautuakseen yön aikana teräkuntoon seuraavaksi päiväksi.

”Näön heikkeneminen syömishäiriön vuoksi ei kuitenkaan ole lopullista.”

 – Näön heikkeneminen syömishäiriön vuoksi ei kuitenkaan ole lopullista. Kun syömishäiriö korjaantuu, paranee näkökykykin kuin taikaiskusta.

Silmät tulee suojata auringon aiheuttamilta vaurioilta ihan lapsesta asti. Metsässä juostessa eivät risut raapaise tai fillaroidessa kivet lennä silmiin, kun muistaa käyttää suojalaseja.

– Silmien fyysinen suojaaminen on tärkeää meille kaikille. Esimerkiksi sählyssä vaaditaan nuorilta pakolliset suojalasit, sillä sählypallolla on syntynyt ikäviä silmävahinkoja.

Eri lasit arkeen ja urheiluun

– Silmälaseja tarvitsevan urheilijan kannattaa hankkia erikseen arkilasit ja lasit urheiluun. Urheilulasit ovat yleensä vahvatekoisemmat kuin sirot arkilasit. Treenilasit on mahdollista saada myös huurtumattomina. Kilpailutilanteissa urheilijat suosivat piilolaseja, Satu kertoo.

Jäähalleissa valo on yleensä kova ja kirkas. Häikäisyltä voi suojautua filtteripiilolaseilla.

– Niitä on laitettu golffareille ja hiihtäjille, mutta en ole nähnyt vastaavia vielä taitoluistelijoilla, vaikka he käyttävätkin paljon piilolaseja. Filtteripiilolaseilla voidaan ehkäistä myös migreenikohtauksia, koska ne suodattavat sinistä ja liilaa valon aallonpituutta.

”Yölinssit muokkaavat sarveiskalvoa unen aikana niin, että käyttäjä voi pärjätä päivällä ilman silmä- tai piilolaseja.”

Piilolasien moninaisuudesta Satu nostaa esimerkiksi yölinssit, jotka laitetaan silmiin, kun mennään nukkumaan ja otetaan pois aamulla.

– Yölinssit muokkaavat sarveiskalvoa unen aikana niin, että käyttäjä voi pärjätä päivällä ilman silmä- tai piilolaseja. Näitä piilolinssejä on todella paljon urheilijoilla ja palomiehillä.

Ammattilaisen mukaan on tärkeää, ettei piilolinssejä tilata umpimähkään netistä.

– Kun hajataitto ja näön plussat tai miinukset on korjattu oikein, näkee paljon paremmin ja silmä voi hyvin. Mitä paremmin näkee, sen kovempaa uskaltaa mennä. Optikot antavat kyllä asiakkaalle linssien mukaan linssimääräyksen, jonka mukaiset seuraavat piilolinssit voi sitten hankkia vaikka verkosta, Satu toteaa.


Tee testi: kumpi silmistäsi on hallitseva?

Yli puolet väestöstä on oikeakätisiä ja heillä oikea silmä on hallitseva. Seuraavaksi yleisintä on, että oikeakätisellä henkilöllä vasen silmä on hallitseva. Alle 15 prosenttia väestöstä on vasenkätisiä.

Jakaumat ovat erilaisia eri lajien urheilijoilla. Kivääri- ja jousiampujien joukossa oikeakätisyys ja vasensilmäisyys on yleisempää kuin palloilulajien edustajilla.

Kumpi silmistäsi on hallitseva?
Lähde Synsamin Silmäterveysraportti 2020–2021, Urheilusuorituksia voi parantaa silmäharjoituksilla

Silmien, aivojen ja kehon yhteispeliä

Toistaiseksi melko tuntematon osa-alue urheilijan kehittymisessä on harjoittelu näön avulla. Synsamin johtava optikko Olav Torgersen Norjasta korostaa, että silmien, aivojen ja kehon yhteispelillä on valtava merkitys suoritusten onnistumiseen.

Näkökyvyn merkitykseen urheilussa vaikuttaa, että käytämme oikeaa ja vasenta silmää eri tavoin. Jokainen meistä tietää olevansa joko oikea- tai vasenkätinen, ja käytämme luontevammin jompaakumpaa kättä tai jalkaa. Mutta harvemmin tiedostamme, että jompikumpi silmä on hallitseva, ja käytämme sitä enemmän kuin toista silmää.

Hallitsevan silmän kautta tieto etenee aivoihin nopeammin, millä on suuri vaikutus esimerkiksi jalkapalloilijan suoritukseen ottelussa. Jos pelaajan oikea silmä on hallitseva, hän pelaa heikommin oikealla laidalla, koska aivoihin tulee tietoa lähinnä siitä, mitä tapahtuu kentän ulkopuolella.

Lähde Synsamin Silmäterveysraportti 2020–2021