Mieli

Kun toisella on asiaa...

Pysähdy – Keskity – Kuuntele!

tammikuu 12, 2020 Anna Lilja Jenni Hannula

Keskustelet ystäväsi kanssa ja kerrot hänelle sinua pitkään askarruttaneesta asiasta. Yhtäkkiä ystäväsi puhelin piippaa, ja hän tarttuu siihen katsoakseen, mitä siihen tuli. Jatkat juttuasi, mutta pian huomaat, ettei ystäväsi enää kuuntele. Kuulostaako tutulta? Olemme jokainen olleet sekä jutun puhujan että kuuntelijan roolissa. Keskittymistämme häiritsevät nykyään paitsi puhelimet myös jatkuva informaation tulva.

Sanaton viestintä

Viestintämme koostuu sanallisesta ja sanattomasta viestinnästä. Sanallinen viestintä on se, mitä puhumme. Sanattomaan viestintään puolestaan kuuluvat ilmeet ja elekieli sekä kehonasennot.

Mietimme usein sanallista viestintäämme, mutta sanaton viestintä on usein vaistonvaraista ja tiedostamatonta. Mikäli sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa keskenään, luotamme sanattomaan viestintään.

Aktiivinen ja passiivinen kuuntelu

Kuuntelua pidetään tärkeimpänä vuorovaikutustaitona. Kuuntelusta 80 prosenttia koostuu silmin havainnoitavasta toiminnasta, kuten kehonkielestä ja katsekontaktista sekä kosketuksesta, 20 prosenttia puolestaan koostuu itse kuuntelusta. Kuuntelu jaetaan kahteen osaan: aktiiviseen ja passiiviseen kuunteluun.

Passiivisessa kuuntelussa kuuntelija osoittaa kiinnostusta ja empatiaa puhujaa kohtaan.

Passiivisessa kuuntelussa kuuntelija osoittaa kiinnostusta ja empatiaa puhujaa kohtaan, keskittyen täysin puhujaan ja tämän sanomaan. Arvostusta ja kiinnostusta puhujaa kohtaan osoitetaan muun muassa kääntymällä puhujaan päin, katsekontaktilla sekä antamalla toisen puhua rauhassa. Lisäksi päännyökäytykset ja välisanat, kuten ”hmm” tai ” aivan”, viestivät puhujalle, että häntä kuunnellaan.

Apua ristiriitatilanteisiin

Eläytyvässä eli aktiivisessa kuuntelussa, kuuntelija käyttää passiivisen kuuntelun keinojen lisäksi viestin heijastamista takaisin puhujalle. Kuuntelija toistaa puhujan viestin omin sanoin, jolloin hän antaa mahdollisuuden puhujalle joko korjata sanomaa tai vahvistaa sen oikein ymmärretyksi. Viestin sanoman lisäksi kuuntelija voi palauttaa myös tunnetilan, jonka hän on vaistonnut puhujasta.

Kuuntelija toistaa puhujan viestin omin sanoin, jolloin hän antaa mahdollisuuden puhujalle, joko korjata sanomaa tai vahvistaa sen oikein ymmärretyksi.

Eläytyvä kuuntelu auttaa puhujaa käsittelemään omaa sanomaansa ja prosessoimaan asiaa eteenpäin. Eläytyvä kuuntelu on hyvä apuväline varsinkin haastavissa tilanteissa, kuten urheilijan tai ystävän tunnetilan selvittämisessä sekä esimerkiksi ristiriitatilanteissa.

Huomio puhujaan

Kuuntelija sortuu usein käyttämään niin sanottuja auttamisen tiesulkuja silloin, kun puhuja on tunnekuohussa. Tiesulkuja ovat: Ratkaisut, kysely, lohduttaminen, vähättely ja varoittelu. on Tyypillinen käytetty tiesulku on esimerkiksi: ”Älä sitä murehdi, kyllä se siitä järjestyy.”

Tiesulut vievät huomion puhujasta kuuntelijaan ja estävät näin puhujaa jatkamasta itsetutkiskeluaan ja viemästä keskustelua haluamaansa suuntaan. Tiesulkujen käyttäjä ei tarkoita pahaa, ihmisillä on tarve pyrkiä auttamaan ja jakamaan neuvoja.

Pyri tietoisesti opettelemaan pois tiesuluista ja sen sijaan auta puhujaa löytämään itse ratkaisu ongelmaansa. Kuuntelijan roolissa voit esimerkiksi kysyä puhujalta, miten hän ratkaisisi ongelmansa tai mikä häntä auttaisi tilanteessa. Tärkeintä on, että olet läsnä ja kuuntelet!


Lähteet
Marjo Rantalainen, LitT. 2019. Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa. Luentomateriaalit. Liikuntatieteiden tohtorin luennot Helsingissä 27.–28.8.2019 ja 3.–4.9.2019, Jyväskylän avoin yliopisto.
Leena Matikka ja Marttina Roos-Salmi (toim.), Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen Seura ry. 2012 Tampere.