Jokainen meistä on varmasti ollut tilanteessa, jossa on itse tullut väärinymmärretyksi tai on ymmärtänyt itse toisen sanoman väärin. Väärinymmärryksiä sattuu niin urheilijoiden kuin urheilijan ja valmentajan välillä. Minä-viesti on tehokas keino selkeämpään itseilmaisuun väärinymmärrysten vähentämiseksi. Lisäksi se toimii myös apuna konfliktitilanteissa tai kun haluat ottaa sinua vaivaavan asian puheeksi.

”Minä-viesti on tehokas keino selkeämpään itseilmaisuun, väärinymmärrysten vähentämiseksi.”

Vuorovaikutus koostuu sekä sanallisesta että sanattomasta viestinnästä. Vuorovaikutuksessa on myös aina osallisena niin tiedostettuja sanoja ja eleitä kuin tiedostamattomiakin. Lisäksi vuorovaikutuksessa on aina kaksi osapuolta: viestin lähettäjä ja viestin vastaanottaja. Näiden kahden toimijan välillä tapahtuu paitsi ilmaisu myös tulkinta.

Ristiriitatilanteissa onkin usein kyse joko huonosta itseilmaisusta ja/tai väärintulkinnasta. Aivomme nimittäin tulkitsevat asioita aina menneiden tapahtumien ja kokemusten pohjalta ja tämä johtaa herkästi väärinymmärrykseen, sillä tilanteet eivät välttämättä ole verrattavissa edellisiin tilanteisiin, jolloin myös tulkinnat ovat herkästi vääriä.

Minä-viestit pitävät sisällään täsmällistä tietoa lähettäjän mielialasta, näkemyksestä tai vaikkapa toisen häiritsevästä käyttäytymisestä. Minä-viestien tarkoitus on välittää lähettäjänsä tunnetila, ja oman tunnetilan tunnistaminen onkin yksi minä-viestin kulmakivistä. Minä-viestejä voisivat olla esimerkiksi seuraavan kaltaiset lauseet: ”Minulla on nälkä”, ”Minua pelottaa tämä hyppy”, ”Minua häiritsee, kun tulette myöhässä harjoituksiin”.  Yhteistä minä-viesteille on, että ne esitetään aina lähettäjän näkökulmasta, mutta neutraalisti ilman vastaanottajaan kohdistuvaa syytöstä.

”Ongelmaan tarttuva minä-viesti sisältää aina kolme osaa: toisen käytöksen kuvauksen, käyttäytymisen vaikutuksen viestin lähettäjään ja viestin lähettäjän oman tunnetilan. ”

Ongelmaan tarttuvaa minä-viestintää puolestaan käytetään, kun halutaan tuoda esiin itseä häiritsevä käyttäytymistapa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi joukkuekaverin häiritsevä tapa kommentoida toisen virheitä harjoituksissa, valmennettavien keskittyminen muihin asioihin valmentajan antaessa ohjeistusta tai esimerkiksi valmentajan työtä häiritsevä vanhemman käytös. Ongelmaan tarttuva minä-viesti sisältää aina kolme osaa: toisen käytöksen kuvauksen, käyttäytymisen vaikutuksen viestin lähettäjään sekä viestin lähettäjän oman tunnetilan.

Ongelmaan tarttuvassa minä-viestissä tärkeässä roolissa on käyttäytymisen tarkka kuvaileminen. Vastaanottajan käyttäytymistä pyritään kuvailemaan mahdollisimman tarkasti ja neutraalisti, jolloin jokainen voi nähdä, kuulla tai tuntea käyttäytymisen, esimerkiksi ”Mira teki piruettia valmentajan antaessa ohjeita”. Usein lisäämme käyttäytymistä kuvaillessamme mukaan myös omia tulkintoja, jotka eivät välttämättä ole tarkkoja tai neutraaleja esimerkiksi ”Mira viiletti ympäriinsä valmentajan antaessa ohjeita”.

Käyttäytymisen vaikutus viestin lähettäjään sekä lähettäjän oma tunnetila linkittyvät aina vahvasti yhteen ja näiden välillä vallitseekin syy-seuraussuhde. Esimerkiksi seuraava lause sisältää ongelmaan tarttuvan minä-viestin kaikki kolme osaa, ja jossa tunnetila ja käyttäytymisen vaikutus linkittyvät tiiviisti yhteen: ” Valmentaja turhautui, kun joutui käymään ohjeet uudelleen läpi, koska Mira teki piruetteja ensimmäisen ohjeistuksen aikana.”

”Positiivisella minä-viestillä viestin lähettäjä viestii aitoa iloa ja/tai muita positiivisia tunteita.”

Positiivisella minä-viestillä voit ilmaista positiivisia tunteita, kun haluat antaa toiselle tunnustusta toisen käytöksestä. Positiivisella minä-viestillä viestin lähettäjä viestii aitoa iloa ja/tai muita positiivisia tunteita. Mikäli muut kuulevat positiivisen minä-viestin esimerkiksi valmennustilanteessa, antaa se myös muille informaatiota siitä, millainen käytös on toivottavaa ja johtaa positiivisen huomion saamiseen.

Viisi vinkkiä parempaan kommunikaatioon:

1. Kerro tarkasti, miltä sinusta tuntuu.
2. Jos mahdollista, kerro myös, mikä tunteesi aiheuttaa, varsinkin, mikäli tunnetila johtuu toisen käyttäytymisestä.
3. Anna toiselle mahdollisuus muuttaa käyttäytymistään.
4. Muista käyttää myös positiivista minä-viestiä.
5. Kuuntele.

Lähteet:
Marjo Rantalainen, LitT. 2019. Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikunnassa. Luentomateriaalit. Liikuntatietteiden tohtorin luennot Helsingissä 27.–28.8.2019 ja 3.–4.9.2019. Jyväskylän avoin yliopisto.
Marshall B. Rosenberg, Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Nonvieolent communication (NVC). Viisas elämä, 2019.