Haaveiletko ehdottoman onnellisesta elämästä, täydellisen tyynestä olotilasta ja mielenrauhasta? Jos vastasit mielessäsi kyllä, älä suotta jatka lukemista pidemmälle; tämä artikkeli ei anna niistä lupausta. Jos kuitenkin kaipaat työkaluja liiallisen jännittämisen, stressin ja mielenrauhan hallitsemiseksi, on sellaisia olemassa, kuten mielen kuntosaliksikin kutsuttu meditaatio.

Keskittymisen herpaantuminen ei ole pelkästään huippusuoritusta havittelevan urheilijan etuoikeus. Läsnäolon ja keskittymisen puute vaivaavat meitä varsin arkisissa hetkissä. Tuttu tilanne monissa perheissä on kiireen ja viestitulvan aiheuttama kuormitus – kuulemme, mutta emme kuuntele.

Urheilijalle läsnäolo ja mielenhallinta tai niiden puute korostuvat kilpailutilanteessa. Ylimääräinen ajatus, huomion kiinnittyminen yleisöön tai kivun tunnustelu väärällä hetkellä saattaa vaikuttaa heikentävästi suoritukseen. Julkisesti puheita pitäville epäonnistuminen ja jännitys ovat urheilijan tavoin tuttuja kumppaneita: sydän jyskyttää, posket punoittavat ja hengitys tiivistyy verenpaineen kohotessa. Vaikka fyysinen kunto olisi kuinka hyvä tahansa ei sillä ole paljon merkitystä, mikäli mieltä on unohdettu treenata.

Meditaatio eli tuttavallisemmin mietiskely ei ole terapiaa, eikä se yksistään tee kenestäkään mestaria, mutta se vähentää tutkitusti stressiä, parantaa keskittymiskykyä, lisää tietoisuutta ja sitä kautta onnellisuuttakin. Harjoittelua se kuitenkin vaatii.

Hippokampusalue, pihtipoimun takaosa… häh, siis mitä?

Eräässä neurotieteen meta-analyysissä meditaation vaikutukset näkyivät muutoksina hippokampusalueilla, tuntoaivokuorella ja aivosaaren alueella, pihtipoimun etu- ja takaosissa, tarkkaavuuden ja toiminnan ohjaamiseen liittyvällä etuaivoalueella sekä etuaivojen sisäosissa. Toisin sanoen meditaatio vahvisti niitä aivoalueita, jotka ovat yhteydessä tunteiden sääntelyyn ja käyttäytymiseen.

Sympaattinen hermosto pistää ihmisen toimimaan. Se saa myös hengityksen kiihtymään sekä verenpaineen ja sykkeen nousemaan. Parasympaattinen hermosto vastaavasti rauhoittaa kehoa ja palauttaa. Kun syke alenee ja hengitys rauhoittuu niin jännitys ja stressikin helpottavat.

Hengitystä pystymme kontrolloimaan, toisin kuin esimerkiksi sydämen sykettä tai hikoilua.

Rauhallinen hengitys ja hengitysharjoitukset ylipäätään ovat oleellinen osa meditaatiota. Hengitystä pystymme kontrolloimaan, toisin kuin esimerkiksi sydämen sykettä tai hikoilua.

Sisään hengittäessä energisoidumme ja kun hengitämme rauhallisesti ulos, sydämensykkeemme ja verenpaineemme laskevat ja jännityksestä kiristyneet leukaperämme rentoutuvat. Levollinen hengitys onkin avain parasympaattisen hermoston aktivointiin ja sitä kautta rauhoittumiseen.

Mielen metelin rauhoittelua

Jos huoli tai negatiivinen tunne jää päähän pyörimään, voi se kasvaessaan hallita tunteita ja kehoa liikaa. Meditaation tarkoitus on ikään kuin tyhjentää mieli turhasta metelistä ja vääristä signaaleista ja resetoida ihmisen ”tehdasasetukset” alkuasentoon.

Jotta mielen harharetket saadaan meditaation hetkellä aisoihin, keskittyneen hengittelyn ohella mieltä voi yrittää tyhjentää toistamalla jotakin itselle sopivaa mantraa. Jos ja kun ajatus karkaa muualle, tulee se päättäväisesti tuoda takaisin hengitykseen.

Meditaation tarkoitus on ikään kuin tyhjentää mieli turhasta metelistä ja vääristä signaaleista ja resetoida ihmisen ”tehdasasetukset” alkuasentoon.

Moni mietiskelyyn nimeen vannova meditoi ennen isoja esiintymisiä ja päätöksiä, mutta myös mielenmyllerrysten keskellä säilyttääkseen sisäisen rauhan ja itsehillinnän. Joillekin se saattaa tuoda jopa levollisemman unen.

Meditoinnista ei kannata ottaa itselleen maratonharjoitteluun verrattavaa urakkaa, vaan mielenlihasta voi harjoittaa itselleen sopivilla painoilla: joskus isommilla ja joskus taas pienemmillä. Säännöllisen harjoittelun jälkeen voi huomata, että mieli kaipaa samalla tapaa toimintaa kuin urheilijan keho kaipaa liikuntaa.

Vahva mieli tuo turvaa myrskyssä

Mielen kirkastusta ja rauhoittelua voi tehdä melkein missä vain, kunhan paikka on rauhallinen eikä ympärillä ole häiriötekijöitä. Silmät usein suljettuina keskitytään hengittämiseen, toistetaan mahdollisesti mantraa ja pyritään saavuttamaan oma tyyneyden olotila. Kuka vaan voi sen oppia ja jo 5–10 minuutin harjoittelu kohentaa tutkimusten mukaan sekä keskittymiskykyä että työmuistia. 

Mieli on meille pyhä paikka, temppeli. Kun sen rakenteet ovat kunnossa, voi se tuoda turvaa myrskyisälläkin säällä. Luomalla meditaatiosta omiin tarpeisiin sopiva harjoitus, voi oppia kuulemaan itseään eri tavalla. Vaikka suurta valaistumista tuskin on luvassa, läsnäolon saavuttaminen ja väärien mielensignaalien torppaaminen on jo sinänsä kova juttu.