Mieli

Opi tunnistamaan stressitekijät

”Aivomme havaitsevat negatiiviset asiat helpommin kuin positiiviset”

huhtikuu 16, 2020 Anna Lilja Pixabay

Stressi. Jokaiselle varmasti tuttu tunne, mutta mistä siinä oikeastaan on kyse? Mitä kehossamme tapahtuu, kun saamme stressireaktion? Mitkä ovat juuri sinun stressitekijäsi? Ja mistä apua stressiin ja sen hallintaan?

Stressi on kehon reaktio, jonka alkuperäinen tarkoitus on pitää meidät elossa. Kyse on selviytymisvaistosta, pohjimmiltaan pakene tai taistele -tilasta. Stressi vapauttaa kehoomme adrenaliinia ja kortisolia. Hormonit saavat aikaan kehossamme fysiologisia reaktioita, jolloin optimaalinen vireystaso paranee. Tällaisia reaktioita ovat esimerkiksi aivojen verenkierron parantuminen, tarkkaavaisuuden tehostuminen, aistien tarkentuminen ja lihasten toiminnan parantuminen. Toisaalta stressi heikentää loogista ajattelukykyä, tietoisuutta, hienomotoriikkaa ja muistia.

Positiivista ja negatiivista

Stressi jaetaan usein kahteen kategoriaan, positiiviseen ja negatiiviseen stressiin. Yleensä stressistä puhuttaessa puhutaan juuri negatiivisesta stressistä. Negatiivinen stressi on epämukava tila, jossa tuntee esimerkiksi jatkuvaa kiireen tunnetta, pinna kiristää ja ahdistaa. Negatiivistä stressiä ilmenee varsinkin silloin, kun tapahtuu jotain, johon emme olleet varautuneet ennalta. Positiivista stressiä puolestaan koemme, kun olemme innoissamme jostain asiasta. Se tuo lisää energiaa, nostaa vireystasoa ja parantaa suorituskykyä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös positiivinen stressi kuormittaa pitkään jatkuessaan kehoa.

”Aivomme havaitsevat negatiiviset ja kielteiset asiat helpommin kuin positiiviset.”

Myös ajallisesti on olemassa kahta eri stressityyppiä, akuuttia ja kroonista. Akuutti stressi on lyhytkestoista, jolloin keho valmistautuu hetkellisesti toimimaan ja esimerkiksi suorituskyky paranee. Krooninen stressi puolestaan on pitkäkestoista. Se koostuu henkisestä kuormituksesta, josta emme pääse palautumaan missään vaiheessa ja näin purkamaan stressireaktioitamme. Krooninen stressi esimerkiksi heikentää immuunivastetta, lisää sairastelua, kuluttaa energiaa ja heikentää ruuansulatusta. Juuri pitkäkestoinen stressi tuottaa meille terveyshaittoja.

Mikä sitten laukaisee stressin? Stressireaktiot ovat uhkatilanteiden äärireaktioita. Aivomme havaitsevat negatiiviset ja kielteiset asiat helpommin kuin positiiviset, minkä lisäksi aivot usein myös tulkitsevat ärsykkeitä uhaksi, vaikka todellista uhkaa ei olisi edes olemassa.  Aivojen tulkitessa tilanteen negatiivisesti käynnistyy meissä tunnereaktio eli stressi. Kehomme virittyy toimimaan, jotta selviämme tilanteesta. Ongelmana on, että aivomme tulkitsevat negatiivisesti monia asioita, jotka eivät oikeasti ole uhkana meille.

Tunnista stressaavat tekijät

Mistä sitten apua stressiin ja sen hallintaan? Stressin hallinnassa avainasemassa on omien stressitekijöiden tunnistaminen. Pysähdy hetkeksi pohtimaan, mitkä asiat sinulle aiheuttavat eniten stressiä. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi kiireen tunne, turvallisuudentunteen rikkoutuminen, yleinen epävarmuus, ristiriitatilanteet tai esimerkiksi julkinen esiintyminen. Pohdi tämän jälkeen, mihin asioista voit itse vaikuttaa ja mihin et.

Omien stressitekijöiden tuntemus helpottaa meitä tiedostamaan tilanteen ja tapaamme reagoida meitä stressaaviin asioihin. Kun tiedostamme tilanteen, myös kehomme rauhoittuu nopeammin. Voimme nimittäin vaikuttaa yllättävän moneen meitä stressaavaan asiaan. Muista myös, etteivät kaikki tunnetilat ja aivojen tulkinnat ole välttämättä totta.

”Pohdi, mihin asioista voit itse vaikuttaa ja mihin et.”

Toinen tehokas apukeino stressiin on hengitysharjoitukset. Pysähdy hetkeksi, sulje silmäsi ja hengitä sisään ja ulos. Pyri saamaan sisään- ja uloshengitykset yhtä pitkiksi. Muutaman minuutin lyhyt hengitysharjoitus auttaa jo kehoa laskemaan kierroksia. Hengityksemme on suoraan yhteydessä sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, jotka säätelevät stressitasoja. Myös erilaiset arjen rutiinit ja esimerkiksi säännöllinen uni- ja ruokarytmi sekä lempeä liikunta vähentävät kehon kuormitusta ja stressiä.


Lähteet:
Leena Matikka ja Marttina Roos-Salmi (toim.), Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen Seura ry. 2012 Tampere.
Hanna Heidi, Erkintalo Paula, Voiko stressi tappaa? Minerva. 2014 Helsinki.
Terhi Immonen, Stressi haltuun. Kohti elämää, jossa vallitsee mielenrauha. -valmennuskokonaisuus, videot ja luentomateriaali. 12/2019. SykeTribe.