Urheiluperheiden mentori Kari Helander:
”Kuuntele enemmän kuin puhu ja anna ohjeita vasta, jos niitä kysytään”
Kari Helander kehottaa urheilevien lasten vanhempia pohtimaan omia arvojaan ja vahvistamaan kaksisuuntaista vuorovaikutusta lapsen kanssa.
Urheiluperheiden mentorina toimiva Kari Helander muistuttaa, että kannustava kotikenttä antaa urheilevalle lapselle paremmat mahdollisuudet urheilijan polulla etenemiseen ja hyvät eväät haasteiden kohtaamiseen. Vanhempien asettamat suorittamispaineet heikentävät motivaatiota, hidastavat kehittymistä lajissa sekä nakertavat lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.
– Vanhemman tehtävänä on tukea lapsen kehittymistä ihmisenä, rakentaa perheen yhteisöllisyyttä ja tukea lapsen harrastusta, Kari toteaa.
Vanhemmat luonnollisesti haluavat oman lapsensa parasta. Urheilevalle lapselle ja nuorelle on tärkeää se, mitä hän olettaa vanhemman ajattelevan itsestään. Lapset ovat herkkiä vastaanottajia vanhempiensa niin sanattomille kuin sanallisille viesteille. Vanhemman olennainen tehtävä onkin kaikin tavoin viestiä, että lapsi on hyvä ja rakastamisen arvoinen sellaisenaan, ilman suorituksia.
– Jos sinä et tätä lapsellesi opeta, niin kuka? Ja jos et opeta nyt, niin milloin? Kari kysyy.
Tunnista oma arvomaailmasi
Kari esittelee arvotaulukon, jonka avulla vanhemmat voivat pohtia arvojaan ja niiden heijastumista vuorovaikutukseen lapsensa kanssa.
Kari neuvoo vanhempia valitsemaan arvotaulukosta kymmenen itselle tärkeintä. Kun valinnat on tehty, hän kehottaa jakamaan taulukon katkoviivalla kahteen osaan kuudennen ja seitsemännen rivin välistä. Ylimmillä kuudella rivillä olevat arvot ovat suorittamiseen liittyviä vahvuuksia ja alimmilla neljällä rivillä olevat sosiaalisuuteen liittyviä.
Sanavalinnoillaan vanhempi voi rakentaa itseluottamusta tai luoda pelkoa. Yhtä tärkeää kuin se, mitä sanotaan, on se, milloin sanotaan. Joskus kannattaa ottaa pieni aikalisä, sillä kilpaurheilu nostattaa vahvat tunteet pintaan myös vanhemmilla.
– Kaikki meistä ovat joskus sanoneet asioita, jotka haluaisi ottaa takaisin, Kari lohduttaa.
Anna tilaa ajomatkoilla
Joskus lapselta ei tunnu oikein saavan kuin yksisanaisia vastauksia. Kannustava kotikenttä kuuntelee silti herkällä korvalla. Jos lapsi aloittaa keskustelun yömyöhään tai kesken työkiireiden, on tilaisuuteen tartuttava.
Ajomatkat kilpailuihin ja niistä takaisin ovat erityisen tärkeitä. On hyvä kysyä etukäteen, haluaako lapsi jutella vai työntääkö mieluummin kuulokkeet korviinsa. Viisas vanhempi kunnioittaa lapsensa valintaa. Oiva ja riittävä viesti kilpailuun lähtevälle lapselle on: ”Nautin nähdä kun luistelet”.
”Kilpailu ja sen tulos kuuluvat lapselle, lapsi kyllä tietää aivan varmasti, miten suoritus meni.”
Kilpailusuorituksen jälkeen lapselle kaikkein kovin paikka voi olla oman vanhemman kohtaaminen, varsinkin epäonnistumisen jälkeen.
– Kilpailu ja sen tulos kuuluvat lapselle, lapsi kyllä tietää aivan varmasti, miten suoritus meni, Kari muistuttaa.
Paluumatkan ei tarvitse kuitenkaan olla hiljaisuudesta raskas. Aikuisen kannattaa aloittaa keskustelu, mutta ei kilpailusta, suorituksesta tai virheestä vaan konkreettisesta huolenpidosta, vaikka nälästä tai janosta kyselemällä.
– Kuuntele enemmän kuin puhu – ja anna ohjeita vasta, jos niitä kysytään, Kari neuvoo.
Pohdi hyvinvointia yhdessä lapsen kanssa
Elämän osa-alueiden tasapainoa kannattaa tarkastella urheilevan lapsen kanssa yhdessä, vaikka Karin laatiman ”elämänpyörän” avulla. Elämänpyörä jakaantuu kahdeksaan lohkoon, jotka edustavat elämän eri alueita: kouluelämää, sosiaalista elämää, fyysistä terveyttä, urheiluelämää, tunne-elämää, perhe-elämää ja muita harrastuksia. Lapsi antaa kullekin kouluarvosanan (4-10) ja arvosana määrittää lohkon suuruuden. Tilanteesta riippuen lopputulos muistuttaa nakerrettua pizzaa tai propellia.
– Samaa työkalua voi käyttää myös aikuisen elämänpyöränä, kun sijoittaa kouluelämän paikalle työelämän, Kari vinkkaa.
Vanhemman on hyvä välillä kuulostella, minkälaista vuorovaikutus on viime aikoina ollut: onko se positiivista ja kannustavaa vai kenties suorittamiseen keskittynyttä? Suuntaa voi aina hienosäätää. Kotikenttäetu syntyy kannustavasta ja kaksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta vanhemman ja urheilevan lapsen välillä.
– Kaikissa hetkissä kannattaa pyrkiä siihen, että perhe on turvallinen ympäristö, jossa voi jakaa merkityksellisimmät asiat, Kari toteaa.
Juttu perustuu Suomen Taitoluisteluliiton syyskuussa 2020 järjestämään webinaariin Kotikenttäetu – etu vai haitta. Katso tallenne webinaarista.
Coach Karin vinkit positiiviseen vanhemmuuteen:
- Rakasta lasta ennen kilpailua.
- Ole kannustava matkalla kilpailuun, älä valmenna.
- Katso kilpailua muiden positiivisten vanhempien kanssa.
- Kannusta koko joukkuetta tai ryhmää.
- Anna lapsen nauttia ja pitää hauskaa.
- Kun kilpailu on loppu, anna sen on olla loppu, virheineen kaikkineen.
- Älä puhu kilpailusta enää ajomatkalla kotiin, ellei lapsi itse aloita.
- Sisällytä perheen yhteiseen aikaan muutakin kuin urheilua.
- Pure huulta, kun haluat valittaa.
- Rakasta lasta myös kilpailun jälkeen.
(Coach Kari 2020)
Kari ”Coach” Helanderin verkkosivut.