Muodostelmaluistelijoiden esityksiin ja kilpailuihin liittyy tällä kaudella erityistä jännitystä – kiitos pienen viruksen. Ensimmäistä kertaa koronaepidemian alkamisen jälkeen SM-sarjojen joukkueita oli samalla jäällä HSK:n järjestämässä tapahtumassa viime sunnuntaina. PreSeason onnistui erinomaisesti: uudet toimintatavat omaksuttiin nopeasti ja tunnelma oli rauhallinen sekä turvallinen.

Itse tarkkailin tilannetta vapaaehtoisen silmin. Tapahtumaa järjestäessämme mietimme yksityiskohtia tuhat ja sata kertaa. Osallistujien jokaista liikettä oli pohdittava huolellisesti etukäteen, jotta olisimme edes yhden liu’un edellä meitä kiusaavaa vitsausta. Oman haasteensa järjestelyihin tuo se, etteivät jäähallit ole tiloiltaan optimaalisia, ja ahtaita käytäviä tai sokkeloisia kulkureittejä on käytännössä mahdotonta välttää.

Lisäminuutit ovat tarpeen

PreSeason-iltana tunnelma on se, että hyvin suunniteltu oli todellakin puoliksi tehty. Kuten muokkareiden kanssa toimiessa aina, meni kaikki nytkin hienosti aikataulussa, ja joukkueet pystyttiin pitämään koko kuusituntisen tapahtuman ajan erillään toisistaan. Mitä tämä sitten vaati?

”Osallistujien jokaista liikettä oli pohdittava huolellisesti etukäteen, jotta olisimme edes yhden liu’un edellä meitä kiusaavaa vitsausta.”

Normaalioloissakin tarkat muodostelmatapahtumien aikataulut saivat nyt pari uutta lisämaustetta: Myös ilmoittautumiseen ja Helsingin jäähallin harjoitushallista ”tornin” kautta verryttelyalueelle siirtymiseen oli annettu tarkat ajat. Ilmoittautumisen hoiti 1–2 joukkueen edustajaa muiden odottaessa ulkona. Lisäksi jokaisen joukkueen jääaikaan lisättiin pari minuuttia ja jäädytystaukoihin jopa 10 minuuttia extraa. Näin voitiin olla varmoja siitä, ettei kohtaamisia tulisi, vaikka päivän aikana tapahtuisi jotakin yllättävää.

Tällä kertaa yllätyksiltä onneksi vältyttiin, mutta jos niitä olisi tullut, olisivat viestit kulkeneet nopeasti osallistuvien joukkueenjohtajien ja valmentajien WhatsApp-ryhmissä sekä vapaaehtoisten välillä radiopuhelimilla.

Kisajärjestäjien tärkeitä ystäviä ovat nyt desinfiointiaineet, joilla pyyhkäistä kosketuspinnat kopeissa ja myös kaukalon laidalla jokaisen joukkueen jälkeen. Lisäksi kylttejä kannattaa laittaa kaikkiin keksimiinsä paikkoihin, jotta keskustelua toimitsijoiden ja joukkueiden välillä voidaan vähentää.

Ohjeet haltuun ja vinkit jakoon!

Itse huomasin porttivahtina toistavani samoja asioita saapuville joukkueille ja lupaan, että seuraavassa meidän järjestämässämme kilpailussa entistäkin enemmän asioita opastetaan kyltein. Esimerkiksi paikat varaluistelijoille, valmentajille, huoltajille ja luistinsuojille sekä sisäänmeno- ja ulostuloportit olisi kannattanut merkitä selvästi. Tämäkin on yksi tapa vähentää keskustelua ja risteävää liikennettä jään laidalla, vaikka toki pääkulkureitit olimmekin jo osanneet suunnitella kiertäviksi niin, etteivät joukkueet menneet edes takaisin.

Yksi asia, johon kiinnitin huomiota, olivat erilaiset uudet kannustuskäytännöt. Nyt kun läpyjen, halausten ja sisätilassa raikuvien kannustushuutojen aika on ainakin toistaiseksi ohi, oli näille kehitetty jo varsin toimivia korvikkeita: kyynärpääläpy ja joukkuekuiskaus. Marraskuun alussa onkin sitten aika ratkaista se, miten yleisö voi kannustaa huutamatta maskien takaa. Olisiko tässä jopa ideakilpailun paikka?

Tehdään hyvä kausi yhdessä

Onnistumisen kannalta tärkeää on se, että ohjeita ja suunnitelmia paitsi tehdään, myös luetaan huolella ja omaksutaan. Tämä tietysti helpottuu kerta kerralta, kun näissä oloissa tapahtumia ja kisoja järjestämme, ja pääsemme uusia käytäntöjä harjoittelemaan. Jokaisen on hyvä arvioida omia toimintatapojaan ainakin turvavälien näkökulmasta. Yhden valmentajan neuvo jäi myös erityisesti mieleeni: ”Älä koske laitaan!” Luistelijoiden kannattaa siis kysäistä itseltään, ottaako tukea jäälle mennessään tai siltä tullessaan, ja olisiko tämä mahdollista välttää.

Kiitos Suomen Taitoluisteluliitolle hyvästä korona-ajan ohjepankista, josta oli järjestelyissä paljon apua! Tänne kannattaa koota kaikkien kisajärjestäjien vinkit, jotta saadaan tapahtuma tapahtumalta hiottua käytäntöjä yhä paremmiksi.

Muodostelmaluistelun haaste on se, että kisassa kuin kisassa jo yksistään osallistujien määrä nousee satoihin. Mutta toisaalta tämä on myös meidän vahvuutemme, sillä olemme tottuneet ohjaamaan suuria väkijoukkoja. Nyt on aika viedä tämä osaaminen ja lajille tyypillinen täsmällisyys vielä aivan uudelle tasolle.

Erityisterveiset ja -tsempit Tampereelle, jossa kolmen viikon päästä on näytön paikka, kun ensimmäistä kertaa korona-aikana paikalle tulee myös yleisöä.