Suomen MM-urheilijat eivät Hartwall Arenalla mitalisijoja kolkutelleet, mutta puolen tuhatta MM-kisojemme järjestelyihin osallistunutta juhlii vieläkin. Järjestelyjen maailmanmestaruus tuli ja ennätyksiä rikottiin kirkkaasti.

Helsingin MM-kisoja valmisteltiin reilu kaksi vuotta, koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Me suomalaiset emme halunneet rakentaa ainoastaan yhden lajin maailmanmestaruuskilpailuja vaan elämyksellisen, kokonaisvaltaisen tapahtuman. Lisäpuhtia kaikkeen valmisteluun toi se, että Suomi sai MM-isännyyden valtiomme 100-vuotisjuhlavuodeksi.

– Meidän tavoitteena oli luoda ja toteuttaa Suomi100-juhlavuoden lumoavin tapahtuma, ja sen me – näin uskallan väittää – myös teimme, kiteyttää asian Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Laura Raitio.

Suomalaisjärjestäjät tavoittelivat vain voittoa, ei kelvollista suoriutumista. Ja voittoja, mestaruuksia ja maailmanennätyksiä, tuli.

Ensimmäistä voittoa uskallettiin MM-kilpailujemme järjestelytiimissä hykerrellä jo MM-kisojen aattopäivinä. Lipunmyynti sujui alusta alkaen erinomaisesti, ja 65 000 lipun tavoite oli saavutettu jo kisaviikon alkaessa. Lopulta ylitystä kertyi peräti 4000 pääsylipun verran.

– Näytämme jäävän selvästi plussalle. Summia on mahdoton vielä edes noin-arvioina antaa, sillä laskuja on vielä saapumattakin. Kokonaistilannetta alamme nähdä toukokuun jälkeen, sanoo MM-kisojen pääsihteeri Henri Nordenswan.

Hyvää lipunmyyntiä tarvitaan, sillä yhteistyökumppanuuksien etsinnässä kisaorganisaatio koki pieniä pettymyksiä.

– Ennakkoon odotimme yritysyhteistyökumppaneita määrällisesti enemmän kuin mitä toteutui, mutta määrään vaikuttivat monet saman vuonna olevat tapahtumat, ensinnäkin tietysti Suomi100 mutta varmasti myös Lahden MM-hiihdot ja tulevat koripallon EM-kisat.

Nordenswan kuitenkin kehuu vuolaasti mukaan lähteneitä yhteistyökumppaneita.

– Jo se, että meillä oli niin erinomaisia kulttuuripuolen yhteistyökumppaneita, toi tapahtumaan hienon lisänsä. Esimerkiksi upeita avajaisiamme ei tehty isolla rahalla vaan suurella sydämellä ja taidolla.

Moni kokenut kisakiertäjä oli valmis vannomaan, että Helsingissä nähtiin taitoluistelun MM-kisojen historian hienoimmat avajaiset. Marie Lundmark, joka työskenteli ennen kisoja järjestelytoimikunnassa muuta toimi kisaviikon Kansainvälisen Luisteluliiton ISUn virallisena edustajana, sai vastaanottaa kehuja kaikkein korkeimmalta taholta:
– Palaute oli ylipäänsäkin koko viikon ajan positiivista, mutta ihan jokainen kehui erityisesti avajaisia. Ne tekivät kansainvälisiin vieraisiimme todella hyvän vaikutuksen.

Marie Lundmarkin viikko oli kiireinen, sillä ison ja arvovaltaisen ISU-perheen ja kotimaisten arvovieraiden lisäksi Helsingin MM-kisoihin saapui Kansainvälisen Olympiakomitean presidentti Thomas Bach.

Taitoluistelijoiden ja Kansallisbaletin yhteistyönä syntynyt avajaisnäytös oli sekä toiminnallisesti että visuaalisesti upeaa katseltavaa.

– Vähän kiirettä piti välillä, sillä Bach halusi sekä katsoa kisoja että tavata urheilijoita ja urheiluvaikuttajia, mm. KOK:n suomalaisjäsenen Sari Essayahin. Kaikki onnistui, myös tapaaminen presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Iso haaste edessä

Helsingin MM-kisoihin osallistui 193 urheilijaa yhteensä 36 eri maasta. MM-kisoissamme tehtiin neljä uutta maailmanennätystä.

Laura Raitio sanoo suoraan, että hänellä on hieman kaksijakoinen olo.

– Yhtenä tavoitteenamme oli saada lajille buustia Suomessa. Sitä varmasti tulikin. Suomalaiset löysivät halliin, tunnelma oli hieno, ja kilpailullinen taso jopa poikkeuksellisen korkea. Koko viikko oli ilotulituksia täynnä. Nyt meillä lajiliittona on kuitenkin haaste vastata katsojissa syntyneisiin odotuksiin.

Taitoluisteluliiton puheenjohtaja nostaa erityisesti esiin huippuluistelumme.

– Meidän on mietittävä tarkkaan, mitä uusia erityispaukkuja pystymme kehittämään huippu-urheilumme tukemiseksi ja sen tason nostamiseksi.

Taitoluisteluliitto on aiemmin sijoittanut arvokisojen tuoton erilaisiin lajin ja sen urheilijoiden pitkäkestoisiin tukiohjelmiin ja -rahastoihin.

– Vaikka en lähde ennakoimaan tulevia ratkaisujamme, uskon kuitenkin, että myös näiden MM-kilpailujen tuotto, on se sitten euroina mitä hyvänsä, ohjataan pidempikestoiseen työhön.

Euforia päällä

Kisojamme seurasi television kautta noin 300 miljoonaa ihmistä ympäri maapallon. Hartwallilla työskenteli viikon aikana 450 journalistia.

Some räjähti.

– Esimerkiksi se, että kisaviikon aikana julkaistut twiittimme tavoittivat noin 18 miljoonaa ihmistä, on mieletön saavutus, arvioi MM-kisojen lehdistö- ja viestintäpäällikkö Mila Kajas-Virtanen.

– Sekä taitoluistelu että Helsinki onnistuttiin tuomaan erinomaisesti esille. Lisäksi viestinnän toimenpiteistä on oltu laajasti kiinnostuneita yli lajirajojen ja aina ISU:ssa asti.

Toki kisaviikkoon osui myös tapahtumia, jotka saivat järjestäjät hetkeksi huolestumaan. Yksi niistä oli se, että Hartwall Arenan internetyhteydet eivät kestäneet valtavaa kuormitusta.

– Meillä oli alun perinkin ketterä organisaatio ja siitä ketteryydestä oli apua myös kisaviikon ongelmatilanteissa. Me emme jääneet miettimään, me toimimme. Yhteyden toimittajakin pystyi tekemään nopeasti isoja päätöksiä, ja netti saatiin pian toimimaan.

Mila Kajas-Virtanen kiteyttää omat jälkitunnelmansa hauskasti:

– Olo on kuin hyvän urheilusuorituksen jälkeen. Hyvä euforia on päällä.

teksti Kaisa Viitanen | kuvat Sari Niskanen
Taitoluistelu-lehti 3/2017