Muodostelmaluistelu yhdisti vanhemmat Jyväskylässä
Jyväskyläläisporukka nostaa maljat Metro Areenalla Espoossa ja toivottaa toisilleen hyvää alkavaa muodostelmaluistelukautta. SM-sarjojen 1. valintakilpailuun saapunut kannustusjoukko on asustautunut asiaankuuluvin fanihuivein, mutta tarkkasilmäinen hieraisee silmiään: porukka ei tunnusta yhtä väriä vaan kaulassa komeilee useamman pääkaupunkiseudulla luistelevan joukkueen huiveja. Mistä on kyse?
Tällä kertaa kaiken takana ei ole nainen vaan Jyväskylän Taitoluisteluseura.
”Moni nuori halusi jatkaa luistelu-uraansa SM-tasolla ja joutui pyrkimään uuteen joukkueeseen.”
– Lapsemme luistelivat pitkään yhdessä Jyväskylän Taitoluisteluseuran muodostelmajoukkueissa. Kun seuran SM-juniorijoukkue vaihtui kansalliseksi juniorijoukkueeksi muutama vuosi sitten, moni nuori halusi jatkaa luistelu-uraansa SM-tasolla ja joutui pyrkimään uuteen joukkueeseen. Pääkaupunkiseutu tarjosi eniten vaihtoehtoja, minkä vuoksi moni suuntasi etelään, kertoo Marjut Mehtänen, jonka poika Teemu Hintikka luistee toista kautta ESS:n Lumineers-joukkueessa.
Muut Ex-JyTLS:it, kuten he itseään kutsuvat, luistelevat Helsinki Rockettesin, Marigold IceUnityn, Team Fintasticin, Musketeersin ja Reflectionsin riveissä.
Tiivis yhteisö
Jyväskyläläisvanhemmista muodostui vuosien saatossa tiivis yhteisö lasten harrastuksen myötä. Kuulumisia vaihdettiin jäähallilla useamman kerran viikossa ja kilpailumatkoille lähdettiin aina porukalla kannustamaan.
– Me vanhemmat olimme aktiivisesti mukana seuratoiminnassa ja erilaisissa talkoissa. Se oli mukavaa puuhaa, sillä meillä oli hyvä porukka, Anne Häyrinen kertoo.
Yhteisten vuosien kohokohdaksi Mehtänen ja Häyrinen mainitsevat viisi vuotta sitten tehdyn hauskan matkan Snowflakes Trophyyn Zagrebiin, missä JyTLS:in SM-noviisijoukkue Blue Diamonds luisteli ennätyspisteensä ja sijoittui toiseksi. Myös joukkueen mitalisijat SM-valintakilpailuissa lämmittävät mieltä edelleen.
Vanhempien yhteydenpito on säilynyt, vaikka nuoret ovat yksi toisensa perään pakanneet tavaransa ja muuttaneet pääkaupunkiseudulle. Kuulumisia kysellään ja apua pyydetään WhatsApp-ryhmässä, jonka nimi on osuvasti EX-JyTLS:it Zadissa. (Toim. huom. Zadi on ilmeisesti Jypinkylän kieltä ja tarkoittanee samaa kuin Helsingin slangin stadi.) Myös muodostelmakauden avausmaljoista SM-sarjojen 1. valintakilpailujen yhteydessä on jo kehittynyt perinne.
Lukioikäisenä kohti unelmia
Moni jyväskyläläinen luistelija on muuttanut pääkaupunkiseudulle jo lukioikäisenä. Niin myös Häyrisen perheen Janna-tytär.
– Onhan se sääli, etteivät nuoremme voineet jatkaa luistelu-unelmaansa kotipaikkakunnallaan. Mutta olemme iloisia ja ylpeitä, että 12 Jyväskylässä kasvanutta luistelijaa on päässyt kovatasoisiin joukkueisiin ja saanut opiskelupaikan pääkaupunkiseudulla, Häyrinen pohtii.
”Oli sydäntä riipaisevaa päästää niin nuori muuttamaan pois kotoa.”
Janna suuntasi Helsinkiin kaksi vuotta sitten 15-vuotiaana ja luistelee nyt kolmatta kauttaan Helsingin Luistelijoiden SM-juniorijoukkue Musketeersissa. Nuoren naisen sopeutumista uuteen kotikaupunkiin helpotti ystäväperhe, jonka luokse luistelija muutti asumaan ensimmäiseksi vuodeksi.
– Oli sydäntä riipaisevaa päästää niin nuori muuttamaan pois kotoa, mutta halusimme antaa Jannalle mahdollisuuden elää unelmaansa, kun opiskelupaikkakin varmistui Mäkelänrinteen lukiosta. Olemme onnellisia, että Janna sai asua ystäväperheemme luona, Häyrinen muistelee.
Nyt perhe on jo tottunut siihen, että tytär asuu omillaan lähes 300 kilometrin päässä lapsuudenkodistaan, vaikka ikävä on välillä kova. Isä Jukka Häyrinen vitsailee, että heidät on armahdettu jäävahtivuoroista.
– Tuemme ja kannustamme Jannaa nyt etänä. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan seuratoimintaan, mutta aina ei pysty ajamaan Helsinkiin. Maksamme silloin mieluusti, jos emme pääse talkoisiin, Häyrinen sanoo.
Kannustamme kaikkia
Vaikka entiset seurakaverit ovat hajaantuneet nyt kuuteen eri joukkueeseen, jyväskyläläisvanhemmat kannustavat kaikkia tasapuolisesti.
– Kilpailuissa toivomme aina hyvää nuortemme vanhoille joukkuekavereille ja iloitsemme kaikkien menestyksestä, Marjut Mehtänen kertoo.
Teemu Hintikan isä Timo Hintikka kertoo poikansa hauskasta tavasta, jolla tämä huomioi entiset joukkuekaverinsa palkintojenjaossa.
– Teemu halaa aina kaikkia entisiä seurakavereitaan, mutta muita kilpakumppaneita hän onnittelee kätellen.
TEKSTI Katariina Kivimäki KUVAT Sari Niskanen ja Jukka Häyrinen