Suomalaisen yksinluistelun huippu-urheilustrategia 2.0 linjaa lajin kehittämistä kohti kansainvälistä kärkeä. Tavoitteena on parantaa arvokilpailumenestystä sekä lisätä maapaikkoja ja osallistumista kaikkiin arvokilpailuihin.

Yksinluistelun strategia rakentuu kahdeksan vuoden aikajänteelle, mutta sen toteutumista arvioidaan viimeistään neljän vuoden kuluttua ja tarvittaessa jo aiemminkin.

– Nyt uuden olympiadin alkaessa on oikea hetki tarkastella huippu-urheilun suuntaa. Ajatuksen tasolla katsomme kahdeksan vuoden päähän, mutta toimintaa tarkennetaan ja arvioidaan matkan varrella, kertoo huippu-urheilupäällikkö Miia Hyttinen, joka johtaa Taitoluisteluliiton huippu-urheilun tiimiä.

Myös muodostelmaluistelulle ja jäätanssille valmistellaan omat strategiansa. Muodostelman osalta strategiatyö on parhaillaan käynnissä ja jäätanssille työ alkaa hieman myöhemmin.

Laaja ja avoin strategiaprosessi

Yksinluistelun huippu-urheilustrategian rakennustyö käynnistyi Miia Hyttisen johdolla syksyllä 2025. Työtä edistävät asiantuntijatyöryhmät ja ohjausryhmä. Strategian kolme painopistettä – valmennusryhmien järjestelmä, urheilijoiden tukitiimit ja seurojen voimavarat – on määritellyt Taitoluisteluliiton huippu-urheilutiimi.

– Luomme rakennetta ja toimintamalleja täydentämään nykyistä tekemistä. Pohdimme, miten toimintaa tulisi muuttaa ja millaisia uusia suuntaviivoja tarvitaan. Ensimmäinen työryhmäkierros on nyt takana, ja edessä on vielä kaksi kokonaisuutta, Miia avaa.

”Olemme kuunnelleet laajasti maajoukkueiden, valmentajia ja seuratoimijoita.”

Strategiatyö tehdään avoimesti koko luisteluyhteisöä kuunnellen.

– Olemme kuunnelleet laajasti maajoukkueiden, valmentajia ja seuratoimijoita. Haluamme, että kehitystyö tehdään yhdessä. Minulle saa aina laittaa viestiä ja ajatuksia – mitään ei ole vielä päätetty painopisteitä lukuun ottamatta, Miia painottaa.

Ensimmäisiä viitteitä tulevista suuntaviivoista on tarkoitus viestiä kentälle MM-kilpailujen jälkeen.

Kärkeä tiivistämällä kohti huippua

Strategia 2.0:ssa keskeinen tavoite on valmennusjärjestelmän kehittäminen entistä vaikuttavammaksi.

– Tarkastelemme, miten yksinluistelun kärkeä voidaan edistää niin, että lopputulos on sekä kilpailullisesti että taloudellisesti parempi. Tavoitteena on kohdentaa tukea nykyistä selkeämmin aivan huipulle, Miia kertoo.

Ajatuksena on tiivistää huippukärkeä: kärjessä olisi jatkossa valikoidumpi joukko urheilijoita, joita tuetaan aiempaa vahvemmin ja kokonaisvaltaisemmin.

”Ensi kaudelle valmennusryhmiin ei ole tulossa muutoksia, sillä valintakriteerit on jo määritelty.”

– Samalla on kuitenkin välttämätöntä säilyttää laaja ja vahva pohja lapsissa ja nuorissa. Huiput nousevat sieltä, ja siksi pohjan on oltava kunnossa, jotta huippuja ylipäätään syntyy.

Valmennusryhmille halutaan jatkossa taata huipulle vaadittavat resurssit. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu heti.

– Muutokset on aikataulutettava. Ensi kaudelle valmennusryhmiin ei ole tulossa muutoksia, sillä valintakriteerit on jo määritelty, Miia toteaa.

Tukitiimit osaksi huippuvalmennusta

Strategiatyössä korostuu näkemys siitä, ettei yksikään valmentaja voi yksin viedä urheilijaa kansainväliselle huipulle.

– Huippu-urheilijan ympärille tarvitaan selkeästi määritelty tukitiimi. On tunnistettu, että lajiliiton tulisi ottaa nykyistä suurempi vastuu tukitiimien järjestämisestä ja johtamisesta urheilijan polun eri vaiheissa, Miia sanoo.

Kun tukirakenteet ovat kunnossa, valmentaja voi keskittyä ydintehtäväänsä eli urheilijan päivittäiseen valmennukseen. Samalla on tärkeää ajoittaa lisäresurssien tarve oikein urheilijan kehitysvaiheen mukaan.

Liitolta vahvempaa tukea seuroille

Suomalainen taitoluistelu voi hyvin koko maassa, ja lahjakkuuksia löytyy laajasti eri seuroista. Strategian yhtenä tavoitteena on avata kaikille lahjakkaille urheilijoille tasavertaisia kehittymisen polkuja.

– Pienemmissä seuroissa valmentajilla on usein monta roolia ja paljon vastuuta. Olemme tunnistaneet, että lajiliiton tulee tukea seuroja nykyistä enemmän, jotta valmentajilla on mahdollisuus tehdä huippujen kanssa työtä rauhassa, Miia kuvaa.

Mahdollisia rakenteita tarkastellaan avoimesti.

– Vaihtoehtoina ovat yksittäisten seurojen tukeminen, alueellinen yhteistyö tai erilaisten valmennuskeskittymien luominen. Kaikki mallit ovat tällä hetkellä avoinna.

– Vaikka keskittymiä syntyisi, ne eivät saa sulkea pois lahjakkuuksia reuna-alueilta. Koko Suomi luistelee.

”Huippuvaiheessa liitto ottaisi enemmän johtajuutta ja vastuuta sekä antaisi enemmän tukea.”

Miia korostaa, ettei tavoitteena ole syrjäyttää seuravalmennusta.

– Emme ole sulkemassa vastuuvalmentajia ulkopuolelle, vaan rakentamassa yhteistyötä liiton kanssa. Kaikissa malleissa tarvitaan valmennus, tukitiimit ja liitto. Huippuvaiheessa liitto ottaisi enemmän johtajuutta ja vastuuta sekä antaisi enemmän tukea.

Yhteiset toimintamallit ja suomalainen huippumalli

Suomessa on runsaasti osaamista, jota strategiatyössä halutaan mallintaa ja jakaa.

– Tarkoitus on koota ja mallintaa parhaat käytänteet, jotta samaa työtä ei tarvitse tehdä erikseen joka paikassa. Samalla tarkastelemme, mitä osaamista meiltä löytyy ja miten sitä täydennetään kansainvälisellä asiantuntemuksella, Miia kertoo.

Tavoitteena on luoda suomalainen malli huippujen kehittämiseen.

– Haluamme oman tavan nousta huipulle ja pysyä siellä. Se on tämän työn ydin.

Yksinluistelun strategia 2.0 korostaa jatkuvuutta huippuluistelijoiden ja huippuvalmentajien kehittämisessä. Tämä edellyttää myös käsitteiden tarkempaa määrittelyä: mitä huippu-urheilu tarkoittaa, millainen on huippu-urheilija ja millainen on huippuvalmentaja.

Artikkelikuvassa Iida Karhunen Milanon–Cortinan talviolympialaisten lyhytohjelmassa helmikuussa 2026.