Tietoa lajista

Luomisen tuskaa vai ihanaa ideointia?

Valmentajat Sini Lagercrantz ja Outi Jokinen paljastavat, miten kilpailumusiikit syntyvät

heinäkuu 21, 2020 Helena Tienhaara Sari Niskanen ja Pixabay

Uuden kilpailumusiikin luominen on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo edellisen kauden aikana. Inspiraatiota teemoihin ja musiikkeihin imetään jatkuvasti, vapaa-ajallakin.

Uudet kilpailumusiikit alkavat pyöriä valmentajien päässä jo hyvissä ajoin ennen uuden kauden alkua. Joskus visio on vahva jo edellisenä syksynä, toisinaan sytyttävää ideaa ei tahdo löytyä.

– Kerran meillä oli tilanne, että joukkueen kesäleiri oli ovella, mutta meillä ei ollut ideaa vapaaohjelman musiikkiin. Silloin alkoi jo hikoiluttaa, Kaarinan Dream Edges-joukkueen valmennustiimiin kuuluva Sini Lagercrantz muistelee.

Deadlineja lukuun ottamatta Kaarinan valmentajat eivät koe paineita kilpailumusiikkien suhteen. Vuosien varrella on syntynyt luotto siihen, että vastaan tulee joko hyvä musiikki tai hyvä idea.

Dream Edgesin valmentajat Siiri Eskelinen (vas.) ja Sini Lagercrantz ohjeistavat joukkuettaan.
Dream Edgesin valmentajat Siiri Eskelinen (vas.) ja Sini Lagercrantz ohjeistavat joukkuettaan Metro Areenalla Espoossa.

Kaarinassa valmennustiimi keksii yleensä ensin konseptin, johon musiikkia aletaan etsiä. Inspiraatiota haetaan kaikkialta, esimerkiksi ajankohtaisista aiheista, uutisista ja elokuvista. Joskus idea voi syntyä yön pimeinä tunteina. Kun ajatuksistaan kertoo muille, idea yleensä jalostuu.

Musiikkien etsimisessä ei aina tarvitse lähteä nollasta, sillä valmentajat kuuntelevat erilaisia musiikkeja pitkin vuotta. Kun vastaan tulee jotain mielenkiintoista, se laitetaan jemmaan odottamaan oikeaa hetkeä, teemaa ja joukkuetta.

Skatingmusicguy avuksi

Kaarinan muodostelmajoukkueiden musiikit miksaa nykyisin Rob Colling, joka tunnetaan Instagramissa myös nimellä Skatingmusicguy. Collingin käsialaa ovat Dream Edgesin lisäksi muun muassa Viveca Lindforsin ja Kanadan jäätanssipari Piper Gillesin ja Paul Poirierin musiikit.

– Aikaisemmin päävalmentajamme Siiri Eskelinen teki musiikit itse. Rob otti meihin yhteyttä ja tarjosi apuaan miksausten ja soundien kanssa. Ensimmäinen hänen tekemänsä musiikki oli mielisairaalateemainen vapaaohjelmamme. Pidimme musiikista paljon, ja siitä lähtien Rob on vastannut musiikeistamme, Sini kertoo yhteistyön alkamisesta.

Dream Edgesin lyhytohjelman teema on tulevalla kaudella Rubikin kuutio. Vauhdikkaassa ohjelmassa tullaan kuulemaan kahta klassista teosta, tosin moderneina versioina.
Dream Edgesin lyhytohjelman teema on tulevalla kaudella Rubikin kuutio.

”Rob halusi kokeilla, millaista ääntä kuutiosta lähtee, kun sitä vääntelee. Pian meillä oli musiikki valmiina. Nauroin ääneen, kun sain kuulla valmiin version. Niin hyvä se oli.”

Nykyisin Rob saa Kaarinan tiimiltä melko vapaat kädet. Valmentajat lähettävät miksausta varten kappaleet, ja kertovat, mistä kohdista musiikki leikataan. Ammattilaisena Rob kuulee tahdit tarkasti, ja osaa ehdottaa leikkauksiin uusia ratkaisuja. Tämä säästää merkittävästi valmentajien työaikaa.

Dream Edgesin lyhytohjelman teema on tulevalla kaudella Rubikin kuutio. Vauhdikkaassa ohjelmassa tullaan kuulemaan kahta klassista teosta, tosin moderneina versioina.

– Esittelimme musiikit ja konseptin Robille, joka totesi, että hänellä on Rubikin kuutio pöydällä. Rob halusi kokeilla, millaista ääntä kuutiosta lähtee, kun sitä vääntelee. Pian meillä oli musiikki valmiina. Nauroin ääneen, kun sain kuulla valmiin version. Niin hyvä se oli. Rob on velho, Sini hehkuttaa.

Kaupan levyosastot historiaa

Kuopion Luisteluseuran muodostelmaluistelun päävalmentaja Outi Jokinen kertoo, että hän miksaa musiikit itse tai kollegojen avustuksella. Uusien musiikkien etsiminen on pitkän ajan lyhyttyöskentelyä, sillä ideoita tulee jatkuvasti sieltä täältä.

– On vaikeaa edes sanoa, milloin tekee töitä ja milloin ei. Elokuvia katsellessakin höristelen aina korviani, jos kuulen mielenkiintoista musiikkia, vaikka se ei työaikaa olekaan, Outi sanoo.

Outi Jokinen yrittää löytää monipuolisesta musiikista, sillä siitä rakentuu myös monipuolinen koreografia.
Outi Jokinen yrittää löytää monipuolisesta musiikista, sillä siitä rakentuu myös monipuolinen koreografia.

Musiikit ja teemat tulee aina miettiä sopivaksi juuri kyseessä olevalle ikäryhmälle. Noviisi-ikäisille luistelijoille teeman ja musiikin miettiminen on Outin mukaan joskus haastavaa ­– noviisit eivät ole enää pieniä, mutta toisaalta kypsä ja naisellinenkaan ohjelma ei vielä tunnu oikealta.

” Olin jo menossa miksaamaan kilpailumusiikkia ja tuskailin, kun kokonaisuus ei mielestäni toiminut. Vaihdoin idean ja musiikin lennosta uuteen.”

Outin pitkän valmennusuran varrelle on mahtunut myös tilanne, jossa ohjelman musiikki ja teema vaihtuivat toiseen ihan viime metreillä.

– Olin jo menossa miksaamaan kilpailumusiikkia ja tuskailin, kun kokonaisuus ei mielestäni toiminut. Vaihdoin idean ja musiikin lennosta uuteen. Pukukankaatkin oli jo ehditty valita, mutta sain onneksi hyödynnettyä niitä, vaikka teema vaihtuikin, Outi muistelee.

Musiikkien etsiminen on helpottunut vuosien varrella, sillä lähes kaikki musiikit ovat löydettävissä nykyään sähköisesti. Toista oli ennen. Valmentajat viettivät tuntikausia levykaupoissa ja kirjastoissa musiikkeja kuunnellen. Nykyisin musiikkeja etsitään eniten Spotifysta, ITunesista ja Youtubesta – ja niitä saattaa löytyä puolivahingossa.

– Minoreidemme viime kauden musiikki löytyi, kun kuuntelin ihan toista kappaletta. Katsoin säveltäjän, ja löysin sen kautta samalta säveltäjältä muuta musiikkia, josta pidin. Musiikki oli pelistä, josta en ollut kuullutkaan, Outi sanoo.

Hyvän musiikin salat

Sekä Sini että Outi ovat yhtä mieltä siitä, että musiikin pitää aina olla vaihtelevaa ja sopia teemaan. Monipuolisesta musiikista rakentuu myös monipuolinen koreografia. Pienillä luistelijoilla selkeä rytmi on kaiken A ja O. Mitä taitavampi joukkue on kyseessä, voidaan myös musiikilla leikitellä enemmän.

– Menestys antaa joukkueelle myös lisää itsevarmuutta luistella yhä omaperäisempiä musiikkeja, Outi pohtii.

Kaarinassa on viime vuosina tehty kompromisseja selkeän tahdin suhteen. Vastaan on tullut hyviä musiikkeja, eikä niissä aina ole ollut selkeää tahtia. Siksi musiikissa on toisinaan jouduttu laskemaan seitsemään ja puoleen eikä kahdeksaan.

”Menestys antaa joukkueelle myös lisää itsevarmuutta luistella yhä omaperäisempiä musiikkeja.”

– Erikoisempi musiikki ja tahditus saavat ohjelman näyttämään hyvältä ilman, että tavallinen katsoja edes tajuaa, miksi se on niin mielenkiintoinen, Sini Dream Edgesin musiikkivalinnoista kertoo.

Joukkueen viime kauden lyhytohjelma Addiktio on Sinin mukaan hyvä esimerkki tahdillisesti haastavasta ohjelmasta, sillä musiikissa ei laskettu perinteisesti kahdeksaan. Tälle kaudella haluttiin kuitenkin selkeämpi tahti.

– Näin koronakeväänä valinta on hyvä, sillä meillä ei ole nyt paljon aikaa opetella uutta, Sini pohtii.