Tietoa lajista

Uudet säännöt mullistavat kilpailemista

syyskuu 25, 2018

Tänä syksynä on sekä taitoluistelun kilpailijoilla että myös katsomossa istuvilla paljon uutta
opeteltavaa. Kansainvälisen luisteluliiton ISU:n sääntömuutokset sisältävät monia näkyviä
uudistuksia.

Myös hyviä piruetteja arvostetaan uudessa järjestelmässä aiempaa enemmän

Tunnetulla suomalaisella taitoluistelutuomarilla Leena Laaksosella on takanaan työntäyteinen vuosi kansainvälisissä tehtävissä. Hän on ollut mukana kehittämässä yhtä tämän syksyn tärkeimmistä taitoluistelun kilpailemisen uudistuksista: luistelun laadun arvioimista. Leenan työmäärä vain kasvoi kesällä, kun hänet valittiin ISU:n tärkeään työryhmään: yksin- ja pariluistelun tekniseen komiteaan. Komitea on keskeinen elin niin uusien sääntöjen valmistelussa kuin niiden kouluttamisessa ja valvonnassakin.

– Työmäärä on kieltämättä suuri. Pelkästään sääntöjen valmistelussa on ollut valtava työ, nyt muun muassa valmistelemme koulutusmateriaaleja sekä seuraamme kilpailuja ja kilpailuraportteja, annamme tukea ja ohjeita, Leena Laaksonen toteaa.

– Mutta on hienoa saada olla mukana viemässä tärkeitä asioita eteenpäin, kehittämässä lajia.
Kehittäminen näkyy. Leena Laaksonen korostaa, että vaikka rakas lajimme, taitoluistelu, ei ole mihinkään muuttunut, niin uudet säännöt tuovat valtavasti aivan uutta opittavaa niin luistelijoille, valmentajille ja koreografeille kuin myös ihan katsomoon.

Taitoluistelussa on totuttu elementtien arvioinnissa sekä tiettyihin, teknisen paneelin määrittämiin peruspisteisiin että sen lisäksi tuomariston tekemässä laadun arvioinnissa pisteskaalan pluskolmesta miinuskolmeen. Jopa ihan katsomotavis on tiennyt, että jos kilpailija kaatuu esimerkiksi hypyssään, miinuskolme siitä on pakosti tuomaristolta tullut. Jos taas jäällä on tehty aivan huikea piruetti tai askelsarja, katsomo on tiennyt: ”Pluskolmosta taatusti!”

”Wow factor” -tasoon pystyvät vain todella taidokkaat luistelijat.

Nyt skaala muuttuu, uudessa liikutaan plusviidestä miinusviiteen. Leena Laaksonen korostaa, ettei kyse suinkaan ole vain uudesta matematiikasta, vaan jokaisella laatuarviopisteellä on myös uusi sisältönsä.

– Esimerkiksi pluspään ylimmät, nelonen ja vitonen, vaativat kilpailijalta ja suoritukselta niin paljon, että niiden pitäisi sisältää ns. ”wow factor”. Siihen tasoon pystyvät vain todella taidokkaat luistelijat.
Leena Laaksonen muistuttaa, että vastaavasti luistelijoille, miksei myös faneille, voi tulla aluksi yllätyksiä siitä, että myös miinuspuolella voidaan mennä totuttua alemmaksi.

– Uusi järjestelmä vaatii opettelua kaikilta.

ISU:n tekninen komitea on seurannut tarkasti ja analysoiden tämän kauden kilpailuja aivan varhaisimmista lähtien.

– Sen pohjalta näyttäisi, että luistelijat hyötyvät entistä enemmän siitä, että esimerkiksi valitsevat hieman helpompia hyppyjä ja suorittavat ne puhtaasti kuin että yrittäisivät väkisin vaikeimpia.

Suorituksen puhtaus – ja laajemminkin sanaa ”vaivattomuus” käyttäen – on ollut yksi taitoluistelun arvioinnin lähtökohtia. Nyt sen merkitys vain korostuu useissa uusissa sääntöpykälissä. Hyvä esimerkki ovat hypyt. Tästä kaudesta alkaen ei luistelija enää selviä pienin miinuksin varttivajaa hyppyjä viljelemällä. Vartin vajaa hyppy tuomitaan nyt jo alirotatoiduksi.

– Erityisesti naisten kilpailuissa näkee aika usein suorittajia, joilla on oikein tapana kauniisti pyöräyttää hyppyä piikin varassa. Nyt heille tulee vaikeuksia, Leena Laaksonen sanoo.

Myös toinen taitoluistelun arvioinnin tärkeä ydin, tasapainoisuus, saa uudistuneessa arvioinnissa entistä vahvemman sijan. Hyppyjen painoarvoa pisteiden keruussa on vähennetty, toisaalta taas esimerkiksi koreografisen liikesarjan merkitystä nostettu.

Leena Laaksonen. kuva Sari Niskanen

– Hyvä koreografinen liikesarja tuo nyt saman verran pisteitä kuin kolmoishyppy.

Leena Laaksosen mukaan juuri tämän elementin tärkeys korostuu myös siinä, että uusi, laajennettu laatupisteiden skaala palkitsee hyvin luistelijaa, joka tekee liikesarjansa hienosti musiikkiin ja ohjelman teemaan.

Miesten ja parien vapaaohjelma lyhenee puoli minuuttia. Miehillä on yksi hyppy vähemmän ja pareilta poistuu sooloyhdistelmäpiruetti. Neloishyppyjen toistamisen määrään on puututtu: nyt vapaaohjelmassa saa toistaa vain yhden nelosen.

Leena Laaksonen on erittäin tyytyväinen myös sääntömuutokseen, jossa ohjelman puolen välin jälkeen tehdyistä hypyistä ei kerrykään niin mahtava pistesaalis kuin tähän asti. Bonuspisteet saa lyhytohjelmassa ainoastaan viimeisestä, vapaaohjelmassa kolmesta viimeisestä ohjelman jälkipuoliskolla tehdystä hypystä.

– Nyt tilanne on mennyt siihen, että ohjelman alkuun sijoitetaan vain helpompia elementtejä ja kaikki hypyt tykitetään mahdollisimman myöhään ohjelmassa. Uudistus tukee koreografian pysymistä tasapainossa. Ja uudistus tuntuu toimivan, olen jo tänä kesänä nähnyt paljon uusia, tasapainoisia ohjelmia.

Entä sitten uudistusten negatiivinen vaikutus ja mahdolliset riskit? Leena Laaksonen kertoo, että vilkkaimmin on keskusteltu siitä, voiko laadun arvottaminen johtaa tuomariston liian suureen valtaan verrattuna tekniseen paneeliin ja voiko valta johtaa houkutukseen kokeilla tuomaripeliä.

– Myös tähän on ISU:ssa varauduttu, ja vaikka me kuinka tiedämme, että myös tuomarit vasta opettelevat, tuomareiden työskentely ja arviointi on entistä tarkemmassa syynissä.

TEKSTI Kaisa Viitanen | KUVA Antti Lehto