Taitoluistelun harjoittelu ja valmennus tapahtuu seuroissa. Jotta Taitoluisteluliiton alaisuudessa toimivat 76 seuraa ja niiden jäsenet saavat tehdä työtä ja oppia alati kehittyvässä ja laadukkaassa toimintaympäristössä, on lajiliitolla ja sen hallituksen tekemillä strategisilla valinnoilla ja painotuksilla merkittävä rooli. Kun linjaukset ovat huolellisesti mietittyjä ja jalkautettuja, on jokaisella lajin parissa työtä tekevällä selkeä ajatus siitä, mitkä yhteiset tavoitteet ja suuntaviivat ovat.

Lajin kehittämisen apuna liitossa toimivat työryhmät, joiden tehtävä on toteuttaa liittohallituksen laatimaa strategiaa ja antaa toiminnan kehittämiseen ehdotuksia. Työryhmiin etsitään jälleen innokkaita jäseniä, jotka valitaan kaksivuotiskaudeksi avoimella haulla.

Vapaaehtoisia asiantuntijoita

Suomen Taitoluisteluliitossa toimii 10 työryhmää, joiden jäsenet ovat oman alueensa asiantuntijoita. Yksin- ja pariluistelun, jäätanssin sekä muodostelmaluistelun työryhmät kehittävät jokainen lajin huippu-urheilutoimintaa ja pyrkivät luomaan lajeille edellytyksiä menestyä. Ryhmän jäsenet laativat muun muassa maajoukkueiden valintakriteerit, kehittävät maajoukkueiden toimintaa ja tekevät liittohallitukselle ehdotukset ISU:n kansainvälisten kilpailujen edustuspaikoista.

Osaamisen työryhmässä paneudutaan nimensä mukaisesti osaamisen lisäämiseen suomalaisessa taitoluistelussa. Ohjaaja-, valmennus-, arvioija-, seura- ja kouluttajakoulutusten linjaaminen, kuten myös kansainväliset seminaarit ovat vuosittain ryhmän jäsenten työpöydällä. Osaamisen työryhmän kokoamisessa otetaan huomioon taitoluistelun eri lajien osaajat.

Arvioijien työryhmä puolestaan koostuu asiantuntijoista, jotka muun muassa koordinoivat avokilpailuihin ja kansainvälisiin kilpailuihin nimettävät arvioijat, laativat liiton kotimaisiin kilpailuihin tuomarilistat ja huolehtivat suomalaisten arvioijien koulutustarpeista, yhteistyössä osaamisen työryhmän kanssa.

Kilpailusääntöjen ja -järjestelmän työryhmä tulkitsee ja tiedottaa niin kotimaisista kuin kansainvälisistä säännöistä, laatii kotimaisen kilpailukalenterin järjestäjineen, tekee lohkojaot, anoo edustusoikeudet luistelijoille, laatii ulkomailla kilpaileville luvat ja tekee paljon muuta kilpailuihin liittyvää kehitystyötä

Uusia työryhmiä

Entisen alue- ja seuraverkosto työryhmän tilalla toimii jatkossa kaksi uutta ryhmää: seuraverkostoryhmä ja kilpailukoordinaatiotiimi. Seuraverkoston toimenkuvaan kuuluu koko taitoluistelun seurayhteisön laadun ja yhteistyön kehittäminen, uusien seurajäsenten hakemusten käsittely ja seuratoimijoiden koulutusten suunnittelu. Kilpailutiimin tehtävä on tukea seuroja kilpailujärjestämiseen liittyvissä kysymyksissä, esikäsitellä seurojen hakemat kutsukilpailut ja toimia innovatiivisten kilpailutapahtumien kehittäjänä.

Vuonna 2020 perustetun Luistelijoiden työryhmän jäsenet koostuvat sekä uransa päättäneistä että nykyisistä luistelijoista. Ryhmässä pohditaan tapoja, joilla urheilijan ääni saadaan entistä paremmin hyödynnettyä liiton toiminnassa. Monella urheilijalla on paljon arvokasta kokemusta ja ideoita, joiden huomioiminen voi edesauttaa tulevia urheilijoita merkittävästi.

Viime vuonna koolle kutsuttiin lisäksi projektityöryhmänä Eettisten asioiden työryhmä, jonka tehtävänä oli lajin eettisten sääntöjen tarkastelu, vastuullisten ja eettisten toimintamallien suunnittelu sekä toimintatapojen määrittely asioiden käsittelyssä niin liiton kuin seurojen avuksi. Liiton Vastuullisuus-sivusto on rakentunut tämän työryhmän ideoita apuna käyttäen. Eettisten asioiden tärkeys kulkee liiton työntekijöiden rinnalla päivittäisessä tekemisessä. Niitä jalkautetaan henkilökohtaisin tapaamisin ja viestinnän keinoin myös osaksi seurojen päivittäistä toimintaa.

Työryhmässä toimiminen antaa aitiopaikan lajin kehittämiseen Suomessa. 

Kunkin ryhmän puheenjohtajana toimii liiton toimistossa kyseisestä alueesta vastaava henkilö ja lisäksi ryhmässä on edustettuna vähintään yksi liittohallituksen jäsen. Ryhmästä riippuen kokouksia pidetään kauden aikana kolmesta kuuteen.
Työryhmässä toimiminen antaa aitiopaikan lajin kehittämiseen Suomessa. Vaikka kyseessä on vapaaehtoistyö, kokee moni ryhmän jäsen työryhmätyöskentelyn merkitykselliseksi tavaksi toimia itselle tärkeän asian hyväksi.

Työryhmässä ei ajeta omaa etua

Miia Hyttisellä on takanaan kaksi vuotta yksin- ja pariluistelun työryhmän jäsenenä. Sitä ennen hän vaikutti osaamisen työryhmässä. Hyttinen toimii yksinluistelijoiden päävalmentajana Joensuussa, jonka ohella osan viikkoa seuran toiminnanjohtajana. Kaapista löytyy vuosien takaa saavutettuja SM-mitaleja naisten seniorisarjassa ja siksi myös paljon kansainvälistä lajikokemusta.

Siinä missä Hyttinen on jäänyt lajiin oman harrastuksensa kautta, kilpailusäännöt ja -järjestelmä -työryhmässä vaikuttava Mona Mervasto on tullut mukaan luistelevan jälkikasvun myötä. Molempia naisia ajaa halu hyödyntää omaa osaamistaan muiden hyväksi. Tärkeää on myös verkostoituminen sekä työn merkityksellisyys itselle.

Hyttisen ryhmä valmistelee liittohallitukselle esimerkiksi maajoukkue-ehdotukset sekä muita huippuluisteluun liittyviä asioita. Tehdyt päätökset ovat julkisia, joten on tärkeää varmistaa päätösten oikeellisuus ja huolelliset perustelut. Hän painottaa, että ryhmässä ei edistetä omia intressejä. Ryhmän jäsenten täytyy olla hyvin perillä huippuluisteluun liittyvistä asioista.

”Itsensä pitää jäävätä, mikäli päätökset koskevat esimerkiksi omia valmennettavia. Oma vahvuuteni ryhmässä on se, että ymmärrän monia eri rooleja.”

– Itsensä pitää jäävätä, mikäli päätökset koskevat esimerkiksi omia valmennettavia. Oma vahvuuteni ryhmässä on se, että ymmärrän monia eri rooleja. Tuon kentältä tietoa niin valmentajan kuin seuratyön näkökulmista ja lisäksi tiedän, mitä urheilijana oleminen vaatii, Hyttinen sanoo.

Mona Mervasto on ollut työryhmänsä kautta mukana kilpailujen järjestämisohjeiden päivitystyössä ja lajin sääntökirjaprojektissa. Juuri kilpailujen järjestäminen, ja myös niiden kehittäminen, on hänen sydäntään lähellä. Kokemus kotimaan kilpailujen järjestämisestä on tuonut hänelle myös kansainvälisiä tehtäviä, kuten Suomessa järjestettyjen arvokilpailujen sekä Finlandia Trophyn kilpailujohdolliset työt.

– Minulle on tärkeää tuoda seuran ääni kuuluviin liiton työssä ja toisaalta koen mahdollisuutena viedä myös liiton ääntä kentälle. On hienoa huomata, kuinka asioita saa edistettyä työryhmätyöskentelyn kautta, Mervasto pohtii.

Hyttisen tavoin myös Mervasto painottaa, että oman edun tavoittelu ei ole koskaan ollut hänelle motivaattori olla mukana vapaaehtoistyössä. Nyt kun oma jälkikasvu on jo siirtynyt kilpailukaukaloista kohti toisenlaisia tavoitteita, on taitoluistelu sananmukaisesti Mervaston oma harrastus.

”Minulle on tärkeää tuoda seuran ääni kuuluviin liiton työssä ja toisaalta koen mahdollisuutena viedä myös liiton ääntä kentälle.”

– En ole ollut luistelija tai lajin ammattilainen, vain tavallinen luisteluäiti. Silti koen, että minulla on ollut työryhmässä paljon annettavaa, hän sanoo.

Haku seuraavalle kaksivuotiskaudelle (1.8.202–1.7.2023) on nyt avoinna.