Jyväskylän yliopiston WIceFIT-projektin tutkimus pureutui nuorten urheilijoiden kehonkuvaan ja sen haasteisiin. Yksinluistelijoiden tilannetta tutkimuksessa kartoitti Sandra Backman, jonka valmennustieteen kandidaatintutkielma aiheesta valmistui keväällä 2025.

– Yleisesti tutkimusten valossa esteettiset ja arvosteluun pohjautuvat lajit altistavat kehonkuvan vääristymille ja syömishäiriöille, Sandra Backman valottaa tutkimuksen taustoja.

Sandra valmentaa tällä hetkellä Jyväskylän Taitoluisteluseurassa. Hänen oma kilpaurheilu-uransa päättyi Helsingfors Skridskoklubbin Team Uniquen riveissä keväällä 2019. Ennen muodostelmaluistelua Sandra kilpaili yksinluistelussa SM-junioreihin asti.

Oman lajitaustan ja valmennusosaamisen lisäksi aiheen ajankohtaisuus kiinnosti Sandraa.

– Yleisessä keskustelussa on juuri puhuttu paljon eettisestä valmennustoiminnasta ja syömishäiriöistä esteettisissä lajeissa, niin aihe oli pinnalla, Sandra kertoo.

Kiinnostus aiheeseen muovautui osittain WIceFIT-tutkimusprojektissa, jossa Sandra pääsi toteuttamaan tutkimusta osana isompaa työryhmää. Projekti käsittelee valmentajien ravitsemus- ja kehonkoostumusosaamista ja sai hiljattain rahoitusta uudelle kaudelle.

Tutkimus paljasti vaihtelevia kokemuksia

Sandran osuus tutkimuksessa käsitteli valmentajien asettamien kehoon kohdistuvien paineiden yhteyttä nuorten taitoluistelijoiden kehonkuvaan. Kehonkuva, eli urheilijan oma kokemus kehostaan, vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin, loukkaantumisiin ja uran jatkuvuuteen pitkälti liikunta- ja syömiskäyttäytymisen kautta.

– Luistelun ulkopuolella saatetaan liikkua enemmänkin, jotta ylläpidettäisiin jotain tiettyä muottia itsestä, Sandra kuvailee.

Hänen mielestään on tärkeää keskittyä juuri nuoriin.

– Kehonkuva rakentuu nuoruuden kehityksen aikana. Nuoret ovat myös herkkiä sekä vertaisten että auktoriteettiasemassa olevien aikuisten mielipiteille.

Tutkimukseen osallistui 15 nuorta eli 16–24-vuotiasta yksinluistelijaa SM- tai kansalliselta tasolta, joita kontaktoitiin seurojen ja lajiliiton kautta. Kaikki osallistujat olivat naispuolisia. Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa ei juurikaan kokenut paineita, ja osallistujien kehonkuva oli yleisesti hieman neutraalia myönteisempi. Tuloksissa oli myös merkittävää vaihtelua, sillä osa koki todella kovia paineita.

– Vaikka marginaalijoukko kokee niitä, niin sekin on jo jotain. Ja jos ottaa huomioon otoskoon, joka on pieni, niin siinä muutamankin kokemat paineet voi kertoa jo paljon siitä kokonaisuudesta, Sandra selventää tulosta.

Hänen mukaansa tarvittaisiin lisää tutkimusta, jotta nuorten taitoluistelijoiden kehonkuvaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä voisi kartoittaa vielä kattavammin.

Kehomyönteistä valmennuskulttuuria rakentamassa

Sandra pääsee soveltamaan tutkimuksessa kertynyttä tietoa myös valmennustyössä Jyväskylässä. Hän toimii kakkosvalmentajana Ice Diamonds -joukkueessa.

– Huomaa, että näitä pohtii aika aktiivisesti, Sandra sanoo.

Yksi tärkeimmistä asioista on vastustaa lajissa vallitsevaa ajatusta siitä, että luistelijan täytyisi sopia johonkin tiettyyn muottiin.

– Kun luistelija on terve ja ravitsemus, uni, palautuminen sekä myönteinen kehonkuva ovat kunnossa, keho on juuri niin hyvä kuin se voi lajissa olla.

Tutkimus antaa myös vinkkejä siihen, mitä eri toimijat voivat tehdä kehomyönteisemmän valmennuskulttuurin rakentamiseksi. Esimerkiksi suoritusteknisten asioiden korostaminen ulkonäön sijaan on tärkeää.

– Kun luistelija kehittyy, suorituskykyä ei pyrittäisi parantamaan keskittymällä pelkästään kehoon.

Myös urheilijakeskeisyys on hyvä muistaa seuroissa.

– Valmennusta tehdään urheilijoille, ei valmentajille.

”On hienoa, että saa akateemista koulutusta urheiluvalmennukseen.”

Hän korostaa myös nuorten suojelua.

– Paino-optimointi ei kuulu lasten ja nuorten urheiluun.

– Kaiken tukiverkoston välinen yhteistyö yhteisen hyvän eteen on ihan ensiarvoisen tärkeää. Sillä saadaan aikaan hyviä tuloksia nuorten tämänhetkisen ja tulevan elämän kannalta – ja myös suomalaisen taitoluistelun.

Valmennustyön lisäksi Sandran opinnot jatkuvat valmennustieteen maisteriohjelmassa. Opinnot tukevat hänen omaa valmentajuuttaan.

– On hienoa, että saa akateemista koulutusta urheiluvalmennukseen. Se on tosi arvokas lisä muiden koulutusten ohella.