LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat Lotta Väisänen ja Emma Weckström toteuttivat yhteistyössä Suomen Taitoluisteluliiton kanssa opinnäytetyön, joka käsitteli fyysistä kuormittumista ja siitä palautumista. Opinnäytetyössä selvitettiin suomalaisten 13–19-vuotiaiden naistaitoluistelijoiden kuormittumisen ja palautumisen tasapainoa ja näiden yhteyttä ylikuormitustilaan viittaaviin oireisiin. Taitoluisteluun kohdistuvat tutkimukset ovat keskittyneet aiemmin lähinnä vammoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Tärkeää olisi tutkia myös palautumista, sillä liian vähäisen palautumisen tiedetään lisäävän ylikuormitustilan ja rasitusvammojen riskiä. 

Ylikuormitustilan kehittyminen

Kilpaurheilussa menestyminen vaatii säännöllistä ja suunnitelmallista fyysistä harjoittelua, mutta myös riittävää palautumista. Taitoluistelussa harjoittelumäärät nousevat usein suuriksi jo nuorena, minkä takia myös palautumiseen tulisi kiinnittää huomiota jo luistelu-uran alkutaipaleella. 

Riittävä ravitsemus, uni ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat palautumisen peruspilareita. Suuret harjoitusmäärät ja riittämätön palautuminen voivat johtaa ylikuormitustilaan. 

Riittävä ravitsemus, uni ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat palautumisen peruspilareita.

Ylikuormitustilalla tarkoitetaan tilannetta, jossa elimistö ei palaudu normaalisti fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja suorituskyky laskee. Yleisimpiä ylikuormitustilaan viittaavia oireita ovat esimerkiksi selittämätön suorituskyvyn lasku, heikentynyt vastustuskyky sekä uni- ja kuukautiskierron häiriöt. 

Ylikuormitustila voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita, joita ovat esimerkiksi mielialan lasku, ahdistuneisuus ja keskittymiskyvyttömyys. Arvion mukaan noin kolmasosalla urheilijoista esiintyy pitkittynyttä ylikuormitustilaa ennen aikuisikää. 

Nuorten luistelijoiden palautumisen tila

Opinnäytetyössä taitoluistelijoiden palautumista tutkittiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Luistelijoilta kysyttiin fyysisen kuormituksen ja ylikuormitustilaan viittaavien oireiden määrää sekä luistelijoilla käytössä olevia palautumisen tukitoimia. 

Luistelijoista noin puolet koki tarvitsevansa lisää tietoa palautumisesta. 

Vastaajajoukkoon kuului 32 luistelijaa, jotka olivat iältään 14–18-vuotiaita. Kyselyn perusteella kaksi kolmesta koki kuormittumisen ja palautumisen olevan tasapainossa. Luistelijoiden keskuudessa ilmeni kuitenkin ylikuormitustilaan viittaavia oireita, joista yleisimpiä olivat poikkeava harjoitusten aikainen väsymys, päänsärky ja stressi. Noin kolmasosalla vastaajista oli epäsäännölliset kuukautiset. 

Noin kolmasosa luistelijoista on harkinnut luistelun lopettamista jossain vaiheessa luistelu-uraa korkean fyysisen kuormituksen vuoksi. Tutkimuksessa fyysisen kuormituksen ja ylikuormitustilaan viittaavien oireiden välillä ei havaittu olevan yhteyttä. Luistelijoista noin puolet koki tarvitsevansa lisää tietoa palautumisesta. 

Psykofyysisen fysioterapia palautumisen tukena

Urheilijoiden palautumista voidaan edistää myös erilaisilla psykofyysisen fysioterapian menetelmillä. Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian suuntaus, jossa otetaan huomioon kehon ja mielen yhteys. Kehon aistimusten ymmärretään vaikuttavan mieleen, mutta toisaalta myös mieli vaikuttaa fyysiseen suorituskykyyn. Mielen sisäiset prosessit vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten oma keho koetaan. Psykofyysisiä menetelmiä ovat esimerkiksi hengitys- ja rentoutusharjoitukset. Opinnäytetyössä tutkittiin, millaisilla psykofyysisen fysioterapian keinoilla on positiivisia vaikutuksia urheilijoiden palautumiseen. 

Myös hengitysharjoituksilla ja erilaisilla rentoutumisharjoituksilla voidaan edistää palautumista. 

Kirjallisuuskatsauksen perusteella mindfulness- eli läsnäoloharjoitukset vaikuttavat olevan tutkituin ja käytetyin psykofyysisen fysioterapian menetelmä urheilijoiden keskuudessa. Kirjallisuudessa on esitetty mindfulnessilla olevan epäsuoria vaikutuksia palautumiseen unen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. 

Yksi käytetty psykofyysisen fysioterapian menetelmä on Emotional Freedom Tapping (EFT), jossa kehon akupisteitä naputetaan sormen päillä. Tutkimukset osoittavat, että EFT vaikuttaa positiivisesti elimistön eri toimintoihin, jotka säätelevät palautumista. Myös hengitysharjoituksilla ja erilaisilla rentoutumisharjoituksilla voidaan edistää palautumista. 

Lisää parempaa palautumista 

Palautumisen tärkeydestä ja sen edistämisestä on tärkeää jakaa tietoa valmentajille, luistelijoille ja vanhemmille, jotta vältyttäisiin ylikuormittumiselta ja muilta fyysiseen kuormittumiseen liittyviltä terveysongelmilta. Tarvitaan myös konkreettisia keinoja palautumisen edistämiseen. 

Palautumisen peruspilareiden rinnalla luistelijoiden palautumista voitaisiin tukea erilaisten psykofyysisen fysioterapian keinoilla. Psykofyysisen fysioterapian vaikutuksia on tutkittu taitoluistelijoilla vähän, joten tulevaisuudessa aihetta tulisi tutkia tarkemmin. Myös taitoluistelijoiden kuormittumisen ja palautumisen tasapainoa olisi hyvä tutkia laajemmalla tutkimusjoukolla. 

Lue Lotta Väisäsen ja Emma Weckströmin LAB-ammattikorkeakouluun tekemä opinnäytetyö ”Tasapainoa jäällä ja arjessa : psykofyysinen fysioterapia taitoluistelijoiden palautumisen edistäjänä”.