Musketeersin valmentajat Tiina Pesonen ja Roosa Tiisala halusivat joukkueen ohjelmamusiikkiin beatboxausta. Beatbox-taituri löytyi lähempää kuin he osasivat arvata: jäätanssija Matthias Versluis tarttui toimeen ja jätti kädenjälkensä Musketeersin musiikkeihin. 

Helsingin Luistelijoiden SM-juniorijoukkue Musketeersin uusi vastuuvalmennustiimi Roosa Tiisala, Katariina Luotonen, Tiina Pesonen ja Sara Vedenoja pallottelivat keväällä ajatuksia joukkueensa tulevista teemoista. Aikaa ei ollut hukattavaksi, joten tiimi tarttui Tiinalla jo pitkään mielessä olleeseen ajatukseen beatboxingin tuomisesta muodostelmajäille. Kiinnostuksen musiikkilajia kohtaan oli herättänyt luistelu-uran aikana tanssitreeneissä vieraillut beatboxaaja Rudi Rok. 

– Beatboxausta ei ainakaan muodostelmassa ole käytetty hirveästi. Tämä pitkään muhinut idea on sellainen, joka vaatii taitavan joukkueen, jotta musiikin aksentit voidaan hyödyntää, Tiina tuumaa.

Tiina oli jo aiemmin kaavaillut beatboxauksen monipuolisen äänimaailman ympärille teemaa, jossa erilaiset tehosteet pääsisivät oikeuksiinsa. Pian Electricity-lyhytohjelman (suom. sähkö) taustalle oli löytynyt sopiva kappale, mutta beatboxaaja puuttui. Valmennusnelikko sai kuitenkin vihiä samassa seurassa harjoittelevan Matthias Versluisin musikaalisuudesta, ja yhteistyö lähti nopeasti liikkeelle. Valmentajat huomasivat Matthiaksen ymmärtävän luistelijana poikkeuksellisen hyvin, mitä haettiin.

– Matthiaksen kanssa on ollut tosi helppo tehdä töitä ja hän on miksannut myös meidän vapaaohjelmamusiikkimme, Roosa kertoo. 

Pitkäaikainen ja monipuolinen harrastus

Jäätanssija Matthias Versluisille musiikkiprojektiin ryhtyminen oli luontaista. Erilaiset musiikkiharrastukset ovat ollet läsnä Matthiaksen elämässä esikouluiässä aloitetuista soittotunneista lähtien, ja hän kertoo soittaneensa nuorena useita soittimia, kuten kitaraa ja rumpuja. Myös taidot beatboxaamisessa juontavat juurensa miehen nuoruuteen, jolloin laji alkoi saada yleisesti enemmän näkyvyyttä ja innoitti luistelijan harjoittelemaan rumpusoundien synnyttämistä itse. Miksaaminen, jolla viitataan äänten taajuuksien säätelyyn ja musiikkien leikkaamiseen, tuli puolestaan kuvaan luistelu-uran kautta. 

”Koronan aikana, kun oli vähän enemmän vapaa-aikaa, aloin videoiden avulla opiskella myös musiikin tuottamista.”

– Kiinnostus tietokoneella tekemiseen on lähtenyt siitä, kun on ensimmäistä kertaa laittanut ohjelmamusiikkeja yhteen ja sitä kautta tutustunut eri miksausohjelmiin. Koronan aikana, kun oli vähän enemmän vapaa-aikaa, aloin videoiden avulla opiskella myös musiikin tuottamista, Matthias kertoo. 

Musketeersin musiikit ovat ensimmäisiä ohjelmamusiikkeja, joita Matthias on tehnyt toisille urheilijoille. Omia luistelumusiikkejaan hän on kuitenkin miksannut jo vuosia. 

Lisää sähköä

Musiikin tuottaminen eli äänten ja tehosteiden luominen itse oli tärkeässä osassa juuri Musketeersin lyhytohjelmamusiikissa, jossa yhtenä tavoitteena oli sähköteeman ilmentäminen.

Matthias kertoo beatboxanneensa tietyt äänet itse ja käyttäneensä apunaan kirjastoa, josta esimerkiksi toivotut sähköäänet löytyivät. Miksauksessa oli huomioitava erityisesti rumpujen taajuuksien säätely, jottei kokonaisuus kuulosta sekavalta. Yleisesti Matthias pitää tärkeänä, että musiikissa on draaman kaari, joka helpottaa halutun tunnelman välittämistä. 

– Mulla ainakin nousi heti ihokarvat pystyyn Matthiaksen versiosta. Hän oli osannut muuttaa musiikin vielä paremmin teemaan sopivaksi ja lisätä monitahoisuutta ja nyansseja, Tiina hehkuttaa.

”Olisi ihan kiva olla mukana myös muissa projekteissa.”

Muodostelmavalmentajat ovat Matthiaksen kanssa yhtä mieltä musiikin merkityksestä tarinan luomisessa ja lisäävät, että on ideaalia pystyä tuomaan jäälle jotain uutta. Toisaalta musiikin täytyy kuitenkin sopia joukkueelle.

Musketeersissa aikoinaan itsekin luistelleet valmentajat kuvailevat valittua lyhytohjelmamusiikkia siinä mielessä haastavaksi, että se vaatii luistelijoilta sekä terävyyttä että virtaavuutta vartalonkäyttöön. Se, että musiikki haastaa joukkuetta ja koreografiaa läpi kauden, on Tiinan mukaan kuitenkin myönteinen asia. Matthiaksen mukaan myös musiikki on hieman elänyt kauden aikana. Herää kysymys, tullaanko Matthias Versluisia kuulemaan jäähalleissa tulevinakin kausina. 

– Olisi ihan kiva olla mukana myös muissa projekteissa. Jos jollain on tulevaisuudessa tarvetta, niin tekisin mielelläni uudestaan, Matthias sanoo.