Marigold Ice Unity on muodostelmaluistelun viisinkertainen maailmanmestari ja moninkertainen Suomen mestari. Joukkue voitti päättyneellä kaudella molemmat Challenger-sarjan kansainväliset kilpailunsa, mutta jäi MM-kotikisojen ulkopuolelle. Viime kauden alusta joukkueen valmentajaksi siirtynyt Tiina Turunen kertoo joukkueen valmiuksista ja tunnelmista alkavan kisakauden ovella.

Menestyksen varjossa – uudelleenrakentamisen vuodet

Mitä tuntemuksia herätti MM-kisojen ulkopuolelle jääminen viime kaudella?

Kun jääminen MM-kotikisoista konkretisoitui SM-kilpailujen jälkeen, tuli olo, että näin ei tule tapahtumaan enää ikinä. Kirjoitin tuntemukseni aika isoin kirjaimin omiin muistiinpanoihini ja lähdin sitä kautta purkamaan, mitä pitää tehdä toisin. Lopputulos yksinkertaisesti ärsytti.

Miten motivointi muuttuu, kun tavoite on jäänyt saavuttamatta?

Emme ole vielä puhuneet aiheesta, mutta joukkueelle tuntuu olevan selvää, että menestystä ja paluuta MM-kilpailuihin halutaan. Minun täytyy valmentajana varmistaa, että meillä on kaikki osa-alueet sellaisessa kunnossa, että voimme kilpailla MM-paikoista. Minun pitää ratkoa, mitä nyt jäi puuttumaan.

Maan menestynein joukkue ja nyt paineen alainen haastaja? Miten suhtaudut median ja yleisön odotuksiin?

En oikeastaaan anna ulkopuolisille odotuksille painoarvoa, enkä hukkaa energiaani niiden miettimiseen.

Tuntuuko, että entinen menestys tuo enemmän tukea vai painetta?

En ajattele entistä, sillä voin vaikuttaa vain tähän hetkeen ja ottaa siitä kaiken irti parhaalla tavalla.

Meidän joukkueen DNA

Millä kolmella sanalla kuvaisit joukkuettanne?

Marigold Ice Unity on viime kaudesta paljon uudistunut, nälkäinen ja innokas saamaan kaiken toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko teillä jokin arvo tai ajatus, josta ette koskaan tingi?

Ketään ei jätetä. Kaikki ovat samassa veneessä joka tilanteessa.

Miten tämä näkyy käytännön harjoittelussa?

Kaikki tehdään yhdessä ja ollaan tasavertaisia.

Johtajuus luistimilla

Valmentaja on joukkueen sydän, mutta myös kapellimestari. Millaista johtajuutta sinä pyrit tarjoamaan joukkueellesi?

Jos en olisi rohkea, en tässä olisi. Koko valmennusuraani kuvaa, että olen aina tyhmän rohkeasti mennyt tilanteisiin tietämättä, mitä siitä seuraa. Uskallusta ja rohkeutta välitän myös joukkueelle.

Onko jokin hetki, jolloin oma valmennustapasi on muuttunut tai joutunut koetukselle?

Koko ajan tilanne elää. Viimeiset valmennusvuoteni olen työskennellyt erilaisten ihmisten kanssa ja oppinut tuntemaan uusia valmentajia työparina. Siksi se, mitä milloinkin tarvitaan, on paljon muuttunut matkalla. Viime kaudella ajattelin, että pitää tehdä asioita eri tavalla ja oppia matkalla myös suhteessa urheilijoihin.

Miten luottamus rakentuu urheilijan ja valmentajan välillä?

Jos ei anna itsestään mitään, ei myöskään saa mitään. Valmentajan on heittäydyttävä avoimeksi urheilijoille.

Jään ja tunteiden koreografiaa

Kilpailuohjelma on taiteellinen ja tekninen matka – mitä sen taakse kätkeytyy? Minkälaisin teemoin ja ohjelmin lähdette tähän kauteen?

Lyhytohjelmana meillä on Can Can. Ohjelma on aiheen klassinen tulkinta, joka tunnetaan jalanheitoista, heiluvista helmoista ja vauhdista. Vapaaohjelma on musiikiltaan ja tyyliltään erilainen, mutta siinäkin on pilkettä silmäkulmassa.

Miten ohjelmaan rakennetaan tunnetta ja miten sitä harjoitellaan?

Siihen on tietysti monia keinoja. Luistelutaidon tavoin myös eläytyminen ja musiikkiin heittäytyminen kehittyvät toistojen kautta. Totta kai täytyy keksiä erilaisia tapoja lähestyä musiikkia. Kaikilla eivät toimi samat sanat luomaan tunnetta. Urheilijoilla on iso tehtävä niiden tuntemusten sisäistämisessä ja tulkinnassa, mitkä halutaan välittää ja ilmaista katsojille. Totta kai lopputuloksen pitää olla yhtenäinen, mutta jokaisen luistelijan pitää saada oma tunnekokemus siitä, miten pystyy heittäytymään ohjelmaan ja sen rooleihin. Se vaatii jokaiselta harjoittelua.

Onko jokin ohjelma jäänyt erityisesti mieleen ja miksi?

Olen alkanut luistella vasta 10-vuotiaana Kuopiossa. Silloin 2000-luvun alussa Kuopion Ice Smiles -minoreilla oli ohjelmana Egyptin prinssi. Katsoin ihmeissäni, miten joukkue pystyi luistelemaan niin hienosti. Muistan vieläkin sen musiikin ja kaiken, mitä ohjelmassa tapahtui, alusta loppuun. Se on jäänyt minulle elävänä mieleen.

Pelin henki – huippumuodostelma tänä päivänä

Muodostelmaluistelu on jatkuvasti kehittyvä laji – mutta mihin suuntaan? Mitkä ovat suurimmat muutokset lajissa viime vuosina?

Monipuolisuuden ja yksilösuoritusten lisääntyminen. Nyt vaaditaan onnistuneita yksilösuorituksia samanaikaisesti yhdessä. Ei niin, että joukkueessa on vain yksi luistelija, joka tämän vaikean elementin osaa, vaan sama vaaditaan jokaiselta, mikä on entistä vaikeampaa. Marigoldille ei voi ottaa ohjelmiin niitä helpoimpia toteutuksia, vaan uusien vaikeiden asioiden toteuttamisen pitää olla myös luovaa, mutta järkevää.

Millaisia ominaisuuksia huippuluistelijalta vaaditaan nyt verrattuna aiempaan?

Luistelijan pitää olla taidoiltaan mahdollisimman monipuolinen. Emmehän me tiedä, mitä meidän noviiseiltamme vaaditaan, kun he ovat senioreissa. Tarvitaan varmasti ainakin liikkuvuutta, nopeutta, räjähtävyyttä ja rotaatiota. Kun pohjataidot ovat kunnossa, pystyy oppimaan vaikeita asioita myöhemminkin.

Mikä on Suomen vahvuus kansainvälisessä kentässä?

Kun on meillä monta joukkuetta, syntyy kilpailu, joka vie osaamista jatkuvasti eteenpäin. Kansainvälisesti Yhdysvallat ja Kanada kirittävät meitä koko ajan. Meidän on pakko olla koko ajan parempia niin valmentajina kuin luistelijoina. Kaikki valmentajat haluavat varmasti kehittää ja kehittyä.

Tulevaisuuden luistelevat tähdet

Juniorivalmennus ja tulevaisuuden rakentaminen ovat jokaisen huippujoukkueen taustalla. Miten oma joukkueesi tukee nuoria nousemaan huipulle?

Meillä senioreilla on kummiluistelijat minoreista joka kaudella. Heidän kanssaan on yhteistä tekemistä. Valmentajana olen mukana nuorempien joukkueiden valmennuksessa, ja yritämme linkittää valmennusta läpi linjan minoreista senioreihin.

Mitä ominaisuuksia tulevaisuuden luistelijassa arvostat eniten?
Nimenomaan monipuolisuutta.

Missä muodossa uskot muodostelmaluistelun olevan 5–10 vuoden kuluttua?

Laji on varmasti mennyt harppauksittain eteenpäin, sillä taidot kehittyvät koko ajan. Se näkyy elementtien vaatimuksissa ja ohjelmissa kausittain. Haluaisin nähdä lajin olympialaisissa. Kansainvälisessä luisteluliitossa on tavoitteena nostaa muodostelmaluistelun näkyvyyttä, mikä parantaisi mahdollisuuksia nousta olympialajiksi.

Juttusarjan seuraavassa osassa ovat vuorossa Lumineersin valmentajat Liisa Lakela, Henriikka Latva ja Jenni Rahko.