LUT-yliopiston kanssa yhteistyössä kehitetty teräs on Bjørnin Matti Jääskeläisen mukaan pitkäikäistä ja helposti huollettavaa. Tuotemerkin kotimaisuudesta kiinnostunut maajoukkueurheilija Makar Suntsev sai kokeillakseen Bjørnin terät ja kertoo, miltä terän vaihtaminen on tuntunut.

Suomalaisille taitoluistelijoille oli pitkään tarjolla vain ulkomaisia teriä. Asiaan tuli muutos reilu vuosi sitten, kun lappeenrantalainen Bjørn toi markkinoille uusia innovaatioita hyödyntävät taitoluistinteränsä.

Bjørnin tarina alkaa kuitenkin jo vuodesta 2019. Bjørnin myynnin edistämisestä vastaava Matti Jääskeläinen kertoo tuttavansa, metalliosaaja Juha Soikkelin pyytäneen häntä mukaan itäsuomalaiseen teroitusbisnekseensä, jonka merkittävimmät asiakkaat olivat venäläisiä KHL-liigan jääkiekkojoukkueita. Kollegoineen miehet ryhtyivät myös valmistamaan jääkiekkoteriä tehden yhteistyötä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUTin kanssa terämateriaalien kehittämisessä.

”Terässä voidaan käyttää loivempaa teroitusuraa, mikä puolestaan takaa paremman liu’un.”

Koska Matin Viking Steeliksi kutsuma terämateriaali sai kiitosta, alkoi Bjørnin tiimi pohtia toiminnan laajentamista taitoluistinteriin. Se osoittautui onnenpotkuksi, kun jääkiekkoluistinterien menestyksekäs vienti itänaapuriin loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– Onneksi olimme aloittaneet työn taitoluistinten kanssa. Rakentelimme ensimmäisiä aihioita ja pohdimme, miten saisimme terän toimimaan. Olimme yhteydessä Skate Shopiin ja kysyimme, kiinnostaisiko markkinoita tällainen muissa lajeissa kiitosta saanut tuote, Matti kertoo.

Viking Steel -teräs on Matin mukaan ainutlaatuisuudessaan erityisen kestävä ja helposti huollettava. 

– Terä on ruostumatonta terästä. Se on helpompi teroittaa, se säilyy terävänä pidempään ja sen kaarreominaisuudet ovat paremmat. Terässä voidaan käyttää loivempaa teroitusuraa, mikä puolestaan takaa paremman liu’un, hän kuvailee.

Positiivisia käyttäjäkokemuksia

Täysin uuden luistinterän valmistus ei tapahdu viikossa tai kahdessa vaan vaatii kärsivällisyyttä ja lukuisia testieriä. Matti kertoo, että esimerkiksi terien pohjalevyjen hiomiseen käytettiin puoli vuotta ja terän profiilin muotoiluun useampi kuukausi. Ensimmäiset prototyypit taitoluistinteristä lähetettiin testiluistelijoille kaksi ja puoli vuotta sitten, minkä jälkeen niitä paranneltiin useita kertoja, sillä myös piikkien oikea koko ja muoto piti etsiä. Tällä hetkellä Bjørnin valikoimaan kuuluu neljä terää, joiden myynti on kasvanut tasaisesti yhteistyöverkkojen myötä.

Suomea arvokilpailuissakin edustanut taitoluistelija Makar Suntsev on yksi urheilijoista, joka on löytänyt Bjørnin terät alleen. Makar tutustui Bjørnin myyntipisteeseen vuosi sitten Helsingin Grand Prix -kilpailussa. Tämän vuoden maaliskuussa hän sai käyttöönsä Viking Light -kevytterät sponsorisopimuksella.

Terien vaihto on huippuluistelijalle lähes vuosittainen rutiinitoimi, mutta Makar ei ollut aiemmin vaihtanut teriensä tuotemerkkiä, joten Bjørn-terien kokeilu jännitti hiukan. 

– En halunnut koskea näihin vielä kilpailukaudella, koska uudet terät vaativat aina totuttelua. Uudet vähän isommat piikit ovat auttaneet minua piikkihypyissä paljon, ja se motivoi käyttämään näitä, Makar sanoo.

”En ole aiemmin luistellut kevennetyillä terillä, mutta tykkään näistä.”

Makar kertoo, että Bjørnin terien luoma painopiste on hieman eri kohdassa kuin hänen pitkään käyttämissä John Wilsonin Gold Seal -terissään. Erilainen painopiste vaati opettelua niin hypyissä kuin perusluistelussakin, mutta siitä oli heti hyötyä muun muassa pirueteissa. Monien yksinluistelijoiden suosima, muiltakin valmistajilta tuttu terää keventävä alumiinirakenne saa Makarilta kiitosta.

– En ole aiemmin luistellut kevennetyillä terillä, mutta tykkään näistä, koska nyt jalan paino on luonnollisemman oloinen. Siitä on ollut apua ainakin askelketteryydessä, Tikkurilan Taitoluisteluklubissa harjoitteleva urheilija kertoo.

Lopulta hyvä tuntuma löytyi jo muutamassa viikossa, ja Makar on pystynyt keskittymään uusien kilpailuohjelmiensa luomiseen.

Taustalla tavoite keventää harrastuskuluja

Makar kertoo, että käveli alun perin Bjørnin myyntipisteelle, koska tuotemerkin kotimaisuus herätti hänessä kiinnostusta. Matti arvelee, että suomalaisuudesta voi olla etua myös kansainvälisillä markkinoilla, sillä Suomi on tunnettu jääurheilumaa.

– Rehellisyyden nimissä on kerrottava, että itse teräsmateriaali on eurooppalaista, ja kevytterien alumiini taas tulee Euroopan ulkopuolelta, koska täällä alumiinia ei ole. Saimme kuitenkin avainlipun sen perusteella, että terän tuotekehitysprosessi suunnitteluineen ja valmistuksineen tapahtuu Suomessa, Matti kertoo.

”Haluamme tehdä oman osamme hienon harrastuksen mahdollistamiseksi.”

Vaikka Bjørn ei Matin mukaan halua tinkiä raaka-aineista, on tiimissä käyty keskustelua jääurheilutuotteiden hinnasta. Matin mukaan tärkeä vaikutin Bjørnin toiminnassa on tuotteiden taloudellinen saavutettavuus.

– Olen kustantanut lasteni jääurheilua seitsemäntoista vuotta, joten tiedän, mitä tuotteet kuluttajalle oikeasti maksavat. Jääurheilu on kallista, eikä kaikilla ole varaa ylläpitää niinkään upeaa lajia kuin taitoluistelu. Haluamme tehdä oman osamme hienon harrastuksen mahdollistamiseksi, Matti toteaa.

Matin mukaan palaute on ollut positiivista ja kauppa kansainvälistä, joten taitoluistinterien muutaman vuoden tarinalle on odotettavissa jatkoa.