Tähtiseura-hanke toi suunnistuksen maailmanmestarin ja huippuvalmentajan Vroni König-Salmen Kaarinan Taitoluistelijoiden toimintaan. Tähti-ohjelman valmistuttua hän jatkaa ahkerointia intohimosta ja halusta auttaa vaikka peilisalin siivoojana. Sellainen on vuoden seuratyöntekijä 2024.

Vroni kertoo yllättyneensä nimityksestään Taitoluisteluliiton vuoden seuratyöntekijäksi.

– Kiitän tästä todella paljon. On hienoa, että työtä, jota seurassa tehdään, arvostetaan myös lajiliiton tasolla. Saamani tunnustus kuuluu kuitenkin ehdottomasti koko seuran vapaaehtoisille ihmisille, jotka tekevät mahtavaa työtä, hän painottaa.

Kolmen maan kansalainen

Avioliitto suomalaisen suunnistuksen maailmanmestarin ja huippuvalmentajan Janne Salmen kanssa toi Sveitsin ja Uuden Seelannin kansalaisen Suomeen ja Kaarinaan vuosia sitten. Hän jatkoi vielä pitkään Sveitsin maajoukkueen naisten valmentajana, vaikka asui Suomessa ja oli jo uuden kotimaankin kansalainen.

”Pidän urheilusta kaikkineen ja mielestäni kaikkien lasten pitäisi päästä urheilemaan, oli laji mikä tahansa.”

Kun Vroni lopetti valmennuksen Sveitsissä väsyttyään vaativassa tehtävässä, hän päätti tehdä jotakin aivan muuta. Neljästä tyttärestä nuorin oli luistelukoululaisesta lähtien kuulunut Kaarinan Taitoluistelijoiden piiriin.

– Seurasta lähestyttiin minua ja pyydettiin seurakoordinaattoriksi. Olin tehnyt suunnistusvalmennusta todella aktiivisesti ja juossut valmennettavien kanssa yhdessä metsässä, mikä kävi iän karttuessa rankaksi. Siksi päätin ottaa haasteen vastaan ja siirtyä pöydän toiselle puolelle seuran ja liiton toimintaan luomaan olosuhteita, joissa valmentajien on helppoa tehdä työtään.

Omaa lajiaan hän ei ole jättänyt, vaan on mukana Suomen suunnistusmaajoukkueen valmennustiimissä ja projektityössä Suomen Suunnistusliitossa.

Kehitystyötä laidasta laitaan

Kaarinan Taitoluistelijat on nyt mukana sekä lasten että nuorten Tähtiseura-ohjelmassa, jonka tavoitteena on kehittää suomalaista urheilua ketteräksi ja kivaksi jokaiselle liikkujalle. Vroni edistää kaarinalaista taitoluistelua edelleen laidasta laitaan. Työ on monialaista ja paljon muutakin kuin huippuluistelusta huolehtimista. 

– Perustaso on pidettävä kunnossa. Pyörin syksyllä koko Kaarinan läpi ja vein luistelukoulumainoksia päiväkoteihin. Pidän urheilusta kaikkineen ja mielestäni kaikkien lasten pitäisi päästä urheilemaan, oli laji mikä tahansa.

Seurat haluavat mielellään sitouttaa aktiivisimpia vapaaehtoisia hallintoon ja johtotehtäviin.

– Suostuin varapuheenjohtajaksi, mutta en puheenjohtajaksi. Minun vahvuuteni on konkreettisessa tekemisessä, siitä siivoamisesta tavaroiden kantamiseen, jos tarvis on. Yhtä lailla autan jäänhaussa ja yhteistyökumppaneiden hankinnassa.

”Seuratoiminnassa onkin tärkeää, ettei asioita tehdä yksin.”

Vroni on opiskellut suomen kielen käymällä kaikki mahdolliset kurssit ja koulutukset. Tuloksena onkin erinomainen kielitaito.

– Silti kielihaaste minulla vielä on, ja esimerkiksi kaikenlaisten hakemusten täyttämisessä tarvitsen apua. Mutta seuratoiminnassa onkin tärkeää, ettei asioita tehdä yksin. En olisi mukana, jos ympärillä ei olisi näitä mahtavia tyyppejä, joiden kanssa on kiva tehdä töitä.

Vronin työnimikkeenä seurassa on yhteyspäällikkö. Se on perua ajalta, jolloin hän oli vuoden palkkatyössä seurassa. Nykyisin hän toimii vapaaehtoisena, sillä vain valmentajat ovat seuran palkkalistoilla.

– Nimike kuvaa kuitenkin nykyistäkin asemaani. Kun seuralle tulee kysymyksiä, ne tulevat usein minulle. Vien ja välitän asiat sitten eteenpäin.

Urheilijan, valmentajan ja äidin silmin

Vroni on ollut huippu-urheilija ja nykyisin sekä oman lajinsa huippuvalmentaja että huippujoukkueessa luistelevan nuoren äiti. 

– Yhdistelmä tuo ymmärryksen kokonaisuudesta. En ole muodostelmaluisteluvalmentaja, enkä kauheasti ymmärrä siitä puolesta, mutta toivon, että olen pystynyt myös tukemaan valmentajia heidän työssään luomalla toimivat olosuhteet ja kehittämällä kokonaisuutta. Se on tärkein roolini. 

– Harmittaa, etten ehdi tekemään enempää, sillä haluaisin luoda valmentajille vieläkin ihanteellisempia olosuhteita työskennellä toimintaympäristössään. Voin kuitenkin olla mukana ja auttaa heitä, jos on tarvetta.

Taiteen ja urheilun yhdistelmä

Vronin oma tytär luistelee seuran Dream Edgesissä, yhdessä Suomen juniorimuodostelman kärkijoukkueista.

– Minulla oma lapsi mukana joukkueessa, mutta pidän rajat. En valmenna enkä arvioi, vaan nautin näkemästäni ja kaikesta kivasta jäällä, hän painottaa.

Muodostelmaluistelussa Vroni nauttii taiteen ja urheilun liitosta, jossa yhdistyvät luistelu, tanssi, koreografia ja musiikki. 

– Pidän siitä, että jäällä on joukkue niin kuin cheerleadingissä ja joukkuevoimistelussakin. Joukkueen yhteistyötä on kiva katsoa.

Vroni myöntää jännittävänsä hieman, kun jäällä on oman seuran joukkue.

– Onnistuminen on niin pienestä kiinni, mitä tahansa voi tapahtua. Enimmältään pystyn kuitenkin katsomaan ja nauttimaan hienoista ohjelmista.

Tyttären joukkueen kisamatkat ovat vieneet myös vanhemmat yhdessä kisakatsomoon.

 – Menemme mieheni kanssa suunnistusvalmentajina usein samoihin kisoihin, mutta eri maan joukkueiden kanssa. Muodostelmaluistelijoiden vanhempina pääsemme kisatapahtumiin yhdessä. On mahtavaa olla mukana katsomossa myös muiden vanhempien kanssa. On kivaa, että vielä aikuisiässä löytyy uusia ystäviä ja kavereita.

Mahdollisuuksia vielä paremmiksi

Vroni on innoissaan muodostelmaluistelun kehityksestä.

– Kun näin ohjelmia kymmenen vuoden takaa, minulle selvisi, miten huikea kehitys lajissa on ollut. Näen, että lajilla on mahdollisuuksia mennä vieläkin eteenpäin.

Suomessa on nyt neljä SM-seniorijoukkuetta. Kaarinan oma SM-seniorijoukkue jaksoi mennä eteenpäin kaksi kautta, mutta voimat pienellä paikkakunnalla eivät kantaneet pidemmälle.

– Olisi joka tapauksessa hyvä, jos saataisiin laajempi joukkuerintama maahan. Jos halutaan viedä asioita eteenpäin, tarvitaan yhteistyötä.

”Toivon, että muodostelmaluistelussa mennään vielä eteenpäin, vaikka ollaankin jo korkealla tasolla.” 

Yksi haaste lajille on yhteistyökumppaneiden hankinta.

– Suunnistajat löytävät ehkä hiukan paremmin yhteistyökumppaneita, sillä suunnistuksessa joukkue on liittotasolla, mutta suunnistajat voivat tehdä henkilökohtaisia sopimuksia, jotka näkyvät seura- ja maajoukkuevarusteissa.

– Muodostelmassa yhteistyökumppaneita haetaan joukkueelle. Vaikka meillä on junioreissa huippujoukkue, on vaikea löytää yhteistyökumppaneita. Teemmekin paljon talkootöitä.

Suunnistuksessa yhteistyökumppaneihin vetoavat ympäristöystävällisyys ja luonnonläheisyys. Muodostelmaluistelussa vastaavia tekijöitä voisivat Vronin mielestä olla saumaton yhteistyö ja kovaan työhön sitoutuvat yksilöt.

Vroni odottaa lajilta enemmän kilpailua, innovaatioita ja kehitystä vieläkin upeammaksi.

 – Toivon, että muodostelmaluistelussa mennään vielä eteenpäin, vaikka ollaankin jo korkealla tasolla. En tiedä, onko unelman olympialaisiin pääsystä niin tärkeää toteutua, vaikka taloudellisesti se tietysti merkitsisi paljon.