Luistelu on aina ollut Laura Spiridovitshille sydämen asia. Kun eteen tuli mahdollisuus tarttua Taitoluisteluliiton valmennusryhmien kehityspäällikön tehtäviin, Laura oli valmiina uuteen.

Työ taitoluistelun valmennusryhmien kehityspäällikkönä tarjoaa Laura Spiridovitshille uuden näkökulman taitoluisteluun, joka on ollut hänelle sydämen asia niin huippuluistelijana kuin menestyvänä valmentajanakin.

– Tällä hetkellä käynnissä ovat sekä taitoluistelun että muodostelmaluistelun strategiahankkeet, joissa tarkastelemme muiden teemojen ohella muun muassa tiedolla johtamisen sekä tieteen ja datan hyödyntämisen vahvistamista suomalaisessa luistelussa, ja näiden systemaattisempaa integrointia osaksi huippu-urheilijoiden kehittämistyötä.

– Olen mukana kehittämässä näitä strategisia kokonaisuuksia, ja osana tätä työtä olen lähdössä huhtikuussa Vuokattiin keräämään dataa huippu-urheilijoidemme kanssa.

Laurasta on tärkeää, että tekeminen pohjautuu tutkittuun tietoon. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä, jotta valmennusta ja toimintaa voimme kehittää entistä suunnitelmallisemmin ja tutkittuun tietoon nojaten. Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa nähdään keskeisenä osana valmennuksen ja toimintamallien kehittämistä.

– Sain juuri yhteydenoton, että muodostelmaluistelusta haluttaisiin tehdä tutkimusta, hän kertoo.

HTK-polulta kehitystyöhön

Laura on itse käynyt läpi Helsingin Taitoluisteluklubin luistelijapolun MiniMintseistä Rockettesiin. Vaihto-oppilaana ollessaan hän luisteli yhden kauden myös Haydenettesissa Yhdysvalloissa. Suomen mestaruuksin ja maailmanmestaruksin kruunattu ura Rockettesissa kesti neljä vuotta. Luistelu-ura päättyi keväällä 2013.

– Olin sanonut viimeisellä kaudella, että voisin jossain vaiheessa pohtia valmennusta. Lopetuspäätöksen tehtyäni soitti Kaisa Arrateig jo samalla viikolla, olisiko nyt sopiva hetki miettiä valmennusta, Laura kertoo.

Laura sai vastuulleen juuri perustetun HTK-akatemian ensimmäisen ryhmän nimeltään Mestarihautomo, joka valmensi luistelijoita siirtymävaiheessa aina korkeammalle tasolle. Lisäksi hän toimi apuvalmentajana minoreille ja muillekin joukkueille. Liikuntatieteellisen opiskeluvuosina Jyväskylässä Laura valmensi jyväskyläläisiä muodostelmaluistelijoita.

Valmistuttuaan Jyväskylästä Laura palasi tutuille juurille kotiseuraansa ja nousi asteittain juniorijoukkue Fintasticin vastuuvalmentajaksi ja saavutti joukkueensa kanssa junioreiden maailmanmestaruuden 2023. Sillä kaudella joukkue voitti kaikki muutkin kilpailut, joihin se osallistui.

“Oli vaikea luopua valmentamisesta”

Valmennusvuosien aikana Laura oli vanhempainvapaalla, ja sitä seuranneen opintovapaan aikana hän pohti uransa seuraavia askelia.

– Oli vaikea luopua valmentamisesta. Pari vuotta pohdiskelin, että olisi aika jollekin uudelle, vaikka valmennustyö on aina ollut sydämen asia. Oli tosi pitkäaikainen prosessi, että tunnistin, millaista muutosta haluan.

– Muutokset ovat aina iso prosessi varsinkin, kun aloitin valmentamisen heti oman luistelu-urani jälkeen. En tiedä, olenko koskaan oikeastaan lopettanut luistelua ja sen rutiineja, jotka ovat jatkuneet lähes koko elämän.

”Halusin uusia tehtäviä ja haasteita, mutta kuitenkin luistelun maailmasta.”

Kun eteen tuli mahdollisuus tarttua Taitoluisteluliiton valmennusryhmien kehityspäällikön tehtäviin, Laura oli valmiina uuteen.

– Halusin uusia tehtäviä ja haasteita, mutta kuitenkin luistelun maailmasta. Nautin työstäni huippu-urheilun tiimissä.

Laura tuntee taitoluistelun ja ihmiset niiden piirissä. Myös kilpailu- ja harjoitusympäristöt ovat tuttuja.

– Tässä tehtävässä pääsee haastamaan itseään, kun mukana on tuttua ja turvallista, mutta myös ihan uusia haasteita samaan aikaan.

Strategiaa ja käytännön arkea

Laura kuvaa tehtäväkenttäänsä laajaksi ja moniulotteiseksi. Punainen lanka on, että kaikki liittyy suomalaisen taitoluistelun kehittämiseen eri näkökulmista. Laura vastaa huippuluistelun tukitiimien mallin rakentamisesta.

– Pääsen tekemään moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi fysioterapeuttien, psyykkisten valmentajien ja entisten urheilijoiden sekä muiden lajien asiantuntijoiden kanssa.

Laura on  mukana myös muodostelmaluistelun strategiatyössä, jota rakennetaan Eeva Sunnarin johdolla.

– Siihen liittyen olen rakentamassa Synchro 9:n tulevia suuntaviivoja.

Kehityspäällikkö vetää muodostelmaluistelun lajityöryhmää, joka suunnittelee vielä laajemmin lajin tulevaisuutta ja päättää esimerkiksi MM-valintakriteereistä.

Kevään Marie Lundmark Trophyssa Laura oli mukana kehittämässä tapahtumien häirintäyhteyshenkilöille suunnattua safeguarding-koulutusta. Lajissaan ensimmäisen koulutuksen tavoitteena on varmistaa, että kilpailutapahtumissa on osaamista turvallisen toimintaympäristön luomiseksi kaikille osallistujille aina kilpailijoista katsojiin.

Lauran työpöytä tuntuu täydeltä, mutta hän korostaa, että työtä tehdään tiimeissä, joissa tehtäviä jaetaan jokaiselle sopivasti.

Itsetuntemuksesta supervoima

Laura on kasvatustieteen kandidaatti ja liikuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Nyt hänellä on myös uunituore kauppatieteiden maisterin tutkinto, jossa hänen Aalto yliopiston gradunsa aiheena oli “Johtajuuden muuttuva luonne ja korkeakoulutuksen rooli: itsetuntemus osana johtajuuden kehittämistä suomalaisissa kauppakorkeakouluissa”. Aihe lähti  liikkeelle Jyväskylän opettajaopinnoista, jossa itsereflektiotyötä tehtiin kokonainen vuosi.

Tuloksissaan hän oli yllättynyt, että korkeakoulutuksessa, jossa perehdytään johtamiseen, itsetuntemus on teoriapohjaista eikä käytännön toteutusta ei ole integroitu opintoihin.

”Kaarien ja perusluistelun osaamista Suomessa on paljon.”

– Tämä aihe on minulle uusi lempilapseni ja liittyy pedagogiseen osaamiseen. Näkemykseni on, että riippumatta siitä, toimitko johtajana, opettajana tai valmentajana,  itsetuntemus ja sen merkitys on kaiken kehittymisen lähtökohta.

 – Unelmani on, että pystyisin pitkällä aikavälillä tuomaan aiheen valmennukseen. Otsikkona voisi olla “Itsetuntemus – valmentajan supervoima”. Missä ja milloin tämä toteutuu, on tulevaisuutta.

Laura näkee, että valmennustyön mitalit syntyvät vahvasti pedagogisesta osaamisesta.

– Kaarien ja perusluistelun osaamista Suomessa on paljon, ja myös urheilun lajitaidollista osaamista laajemminkin. Uskon, että erot huipputasolla syntyvät kuitenkin usein siitä, miten valmennustyötä kokonaisuutena tehdään ja millä tavoin vuorovaikutusta ja luottamusta rakennetaan ihmisten välillä.

Itsensä tuntevalla valmentajalla on Lauran mukaan paremmat kyvyt edesauttaa valmennettavien itsetuntemuksen vahvistumista.

– Urheilijat ovat yleensä valmentajaansa nuorempia. Siksi urheilussa on tavallista hedelmällisempi mahdollisuus tehdä kasvatustyötä, kun lähdetään etenemään pienistä urheilijoista kohti huippua, hän painottaa.