Suomen Taitoluisteluliiton toimisto sai vuodenvaihteessa uuden veturin. Toiminnanjohtaja Salla Mäkelä katsoo, että kaikkea urheilua taloudellisesti haastava aika voi olla myös ponnahduslauta moniin positiivisiin muutoksiin.

Suomen Taitoluisteluliitossa, kuten monessa muussakin lajiliitossa, viime vuodet ovat haastaneet taloutta. Liitossa jouduttiin viime syksynä muutosneuvotteluihin, joiden seurauksena myös henkilöstöä vähennettiin.

Liiton uutena toiminnanjohtajana aloitti vuoden alussa Salla Mäkelä, jonka tehtäviin kuuluu operatiivisen johdon lisäksi yhteistyökumppanuudet ja sidosryhmäsuhteet sekä viestintä ja mediayhteydet. Salla ei haastetta hätkähdä, hänelle niin joka paikan höylän työnkuva kuin myös urheilun maailma ovat tuttuja haasteita.

Salla tuli Taitoluisteluliittoon hoitamaan viestintää ja markkinointia vuonna 2021.

– Oli ihanaa päästä taas oman lajin pariin. Mutta olin myös ollut riittävän pitkään poissa lajin ytimestä, en enää ajatellut, että kaikki pitää tehdä juuri niin kuin aina ennenkin.

Sallan sydän syttyi taitoluistelulle kouluiän kynnyksellä Porissa. Kuten monet muutkin nuoret, Salla – tuolloin vielä Karvonen – näki päiväunia kansainvälisen yksinluistelijan urasta. Haave katkesi 15-vuotiaana pitkän toipumisajan vaatineeseen jalkavammaan. Side luisteluun kuitenkin jatkui Porin ensimmäisen muodostelmajoukkueen valmentajana.

Jo oman luistelu-uran ohella Salla käynnisteli myös yksinluistelun valmentajan uraa. Hän on takavuosina työskennellyt useassa suomalaisseurassa.

Lajiliiton pitää olla lähellä

Valmennusvuodet tarjosivat Sallalle tänäkin päivänä keskeisiä näkökulmia taitoluisteluun.

– 2000-luvun taitteessa Suomessa alettiin painottaa harrasteluistelua. Minäkin innostuin siitä, tajusin harrasteluistelun kehittämisen tarpeet ja mahdollisuudet. Taitoluistelussa ja Taitoluisteluliitossa pitää olla tilaa niin kaikille lajeille kuin eri tasoille kovan tason kilpaurheilusta monipuoliseen harrasteluisteluun ja soveltavaan luisteluun, kuten Special Olympics.

– Eikä lajiliitto saa olla mörkö, sen pitää olla aina ja kaikille helposti lähestyttävä. Jokaisella pitää olla tunto, että liitossa välitetään joka luistelijasta, joka lajista ja joka seurasta.

Helposti lähestyttävyys on yksi avainsanoista myös, kun Taitoluisteluliitolle työstetään tänä vuonna uutta strategiaa. Liiton puheenjohtaja Jouko Pitkänen ja toiminnanjohtaja Salla kiertävät alueilla tapaamassa seuraväkeä ja keskustelemassa yhteisestä tahdosta.

”Jokaisella lapsella pitää olla oikeus liikkua, oppia luistelemaan.”

Yhteinen tahto erityisesti kestävän talouden turvaamisesta ei varmasti ole helppo löytää.

– Rahan säästäminen ei saa nostaa harrastajien hintoja eikä myöskään estää kehittämistä uusia harrastemuotoja. Harrastetoiminnan keskeisiä haasteita on myös, että lasten ja nuorten liikkumattomuuteen pitää ottaa kantaa ja kehittää keinoja sen katkaisemiseksi. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus liikkua, oppia luistelemaan, Salla painottaa.

Vipinää ja vilskettä halliin

Sallan omat vuodet taitoluisteluvalmentajana jäivät, kun kiinnostus myynnin ja markkinoinnin työuraan kasvoi. Urheilu ei kuitenkaan jättänyt nykyisin Tampereella asuvaa kauppatieteen maisteria. Salla on työskennellyt muun muassa tunnetussa urheilumarkkinointiin ja -sponsorointiin keskittyvässä Infrontissa. Hän myös toimi pitkään Ringetteliiton toiminnanjohtajana.

– Molemmissa pääsin tekemään isoja kansainvälisiä urheilutapahtumia, ja ne ovat minulle yksi tärkeimpiä asioita työelämässäni. Haluan olla mukana kehittämässä tapahtumia ja samalla itse kehittyä niiden tekemisen myötä.

Tapahtumien ja toimintojen kehittäminen on Sallan vastaus kestävään talouteen.

– Olin Kaunasin EM-kilpailuissa ja ihailin, millaisen hypetyksen rohkeat liettualaiset kisajärjestäjät saivat aikaiseksi. Iso kysymys meillekin on, miten saada lisää katsojia. Kansainväliset kilpailut ovat lajiliitolle yksi merkittävimmistä rahan keräämiskeinoista.

– Myös Kansainvälinen luisteluliitto on herännyt siihen, että kilpailuihin pitää saada lisää houkuttavuutta, jopa show’takin. Me Suomessa olemme jo kokeilleet muutamaa juttua kisoissamme, ja olemme jatkossakin mielellämme pilotoimassa ISU:n kanssa kokeiluja.

”Muodostelmaluistelua lukuun ottamatta meillä on katsomossa varsin hiljaista ja väljää.”

Suomalaisen taitoluistelun lajikulttuurikin tarvitsee muutosta.

– Hypetyksen pitää lähteä lajin sisältä. Muodostelmaluistelua lukuun ottamatta meillä on katsomossa varsin hiljaista ja väljää. Ja valitettavasti meiltä puuttuu se kuuluisa pohjoiskaarre, toiminnanjohtaja sanoo viitaten suomalaisen jalkapallon supervoimaan.

Supervoimat olisivat tarpeen erityisesti suomalaisen taitoluistelun huipulla.

– Nimenomaan huippu-urheilun rahoittaminen on haastavaa. Se on kaikille liitoille vaikeampaa kuin ennen, koska nykyään huippu-urheilun rahoituksesta kilpailee yhä useampi laji, ja tuen painottaminen eri lajien kesken ei ole yksiselitteistä. Miten me esimerkiksi takaamme lajimme huipuille mahdollisuuden hankkia riittävän ison ja monipuolisesti asiantuntevan tiimi tuekseen? Nytkin vain harvoilla huipuillamme on tähän mahdollisuus.

Uutta ajattelua Salla Mäkelä toivoo myös suomalaisilta taitoluisteluseuroilta. Lajin harrastusmäärät kasvavat, seurojenkin määrä kasvaa.

– Meillä olisi mielestäni jo tilaa seuroille, joilla on keskenään erilaiset tavoitteet. Meidän pitäisi miettiä seurojemme profiloitumista, ja toisaalta taas yhdessä pitää huoli siitä, että kaikkiin polkuihin on riittävästi luistelijoita, Salla Mäkelä summaa.