Henkilöt

Papadakis ja Cizeron tanssivat Kaksin mutta yhtenä

20 joulukuun, 2017

Jäätanssin hehkuvimpiin tähtiin kuuluvat Gabriella Papadakis, 22 ja Guillaume Cizeron, 23, ovat vahvoja ehdokkaita olympiamitaleille ensi helmikuussa Pyeongchangissa. Parin yhteistyössä ja siitä syntyvässä liikkeessä on jotain hyvin ainutlaatuista.

Jään ulkopuolella Gabriella Papadakis ja Guillaume Cizeron ovat ystäviä, jäällä työ-tovereita. Heidän tavoitteenaan on yhdessä luistella yhtenä.

Ranskalaispari ei ole aiemmin osallistunut olympialaisiin, mutta kuluvan olympiadin aikana se on ehtinyt voittaa kolme Euroopan-mestaruutta ja kaksi maailmanmestaruutta. Helsingin MM-kisoissa se jäi niukasti hopealle, vaikka voitti vapaatanssin.

Papadakis ja Cizeron ovat tanssineet yhdessä koko uransa, noin 13 vuotta. Kumpikaan ei voisi kuvitella luistelevansa kenenkään toisen kanssa.

– Tunnemme toistemme työtavan, ja se tekee työskentelystä yksinkertaisempaa. Helppoa se ei tietenkään koskaan ole, Guillaume Cizeron kertoo.

Keskinäinen yhteys täytyy muodostaa joka ohjelmaan sopivaksi.

– Teemme töitä sen eteen, että saamme herätettyä yleisössä tanssin mukaisia tunteita. On hauskaa, että tämän kauden tanssimme ovat niin erilaisia keskenään, hän jatkaa.

– Pystymme löytämään kaksi erilaista energiaa, vaikka harjoittelemmekin samoja asioita päivästä toiseen. Lyhyttanssi on todella hauska, meillä on ollut kivaa sitä tehdessä.

Kauden lyhyttanssin pakollinen rytmi on rumba, sen koreografia on vuoden 1984 olympiavoittajan Christopher Deanin käsialaa.

– Emme tunteneet Deania, mutta tunsimme hänen maineensa. Aluksi oli hieman pelottavaakin työskennellä hänen kanssaan, nauraa Gabriella Papadakis.

Kuutamosonaatti on neljän vuoden työn summa.

– Hän kuunteli hyvin mitä halusimme, hän sai meidät tekemään uusia asioita ja kysymään erilaisia kysymyksiä.
Jo ensimmäisen maailmanmestaruuden jälkeen Shanghaissa 2015 parin vakituinen valmentaja-koreografi Marie-France Dubreuil kertoi Taitoluistelu-lehdelle tietävänsä mihin musiikkiin Papadakis ja Cizeron tulevat tanssimaan olympiakaudella. Nyt se on jo nähty Suomessakin, Finlandia Trophyssa. Kuutamosonaatti on ihastuttanut jokaisen.

– Aloitimme voittokulun Mozart-vapaaohjelmalla. Silloin emme vielä tienneet keitä olimme luistelijoina, joten klassinen musiikki oli myös kokeilu, muistelee Papadakis.

– Se toimi ja rakastimme ohjelmaa, mutta halusimme seuraavilla kausilla etsiä toisenlaista musiikkia ja kehittyä. Vaikka tavallaan palaamme takaisin klassiseen vapaatanssiin, meillä on takanamme koko kolmen vuoden kokemus erilaisten musiikkityylien ilmaisusta. Kuutamosonaatti on neljän vuoden työn summa. Emme olisi voineet tehdä mitään muuta. Rakastamme tätä musiikkia, rakastamme koko ohjelmaa!

– Meillä on erittäin vahva yhteys Beethovenin musiikkiin, vaikka musiikki on kirjoitettu monia monia vuosia sitten, se koskettaa ja resonoi myös nykyihmisen kanssa, Cizeron lisää.

– Haluamme kunnioittaa tätä musiikkia luistelullamme, vaikka onkin haastavaa luistella näin upeaan teokseen.

Ensimmäisen maailmanmestaruuden jälkeen, syksyllä 2015 Gabriella Papadakis kärsi aivotärähdyksestä. Nyt vammat ovat jo lähes unohtuneet, mutta Papadakis kiittää pariaan kärsivällisyydestä. Kun yksi on loukkaantunut, myös toisen harjoittelu häiriintyy.

– Joka kaudella on omat haasteensa, toteaa Cizeron.

Tämän kauden päämäärä ovat tietysti olympialaiset, joka urheilijan unelma.

– Meillä on kolme valmentajaa, jotka kaikki ovat kilpailleet olympiajäällä, ja heidän kokemuksensa auttaa meitä, vaikka olemmekin ensikertalaisia. Toisaalta se, että kisoissa kilpailevat kaikki talvilajit, vie paineita meiltä. Kysymys ei ole vain meidän suorituksestamme, vaan koko Ranskan joukkueen menestyksestä, pari kiteyttää.

Finlandia Trophyn jälkeen pari on lumonnut katsojat sekä Kiinan GP-kisassa että kotiosakilpailussa Ranskan Grenoblessa. Kiinassa se teki historiaa rikkomalla ensimmäisinä jäätanssijoina 200 pisteen rajan, Ranskassa maailmanennätyspisteet 120.58 tulivat vapaatanssissa.

Helmikuun 20. selviää, kimaltaako Kuutamosonaatti Etelä-Koreassa peräti kultaisessa hohteessa.

teksti Leena Lehtolainen | kuva Elina Paasonen

Taitoluistelulehti 5/2017