Otsikon, muna vai kana – tyyppinen, kysymys on tämän hetken urheilun polttavia keskustelun aiheita. Julkisuuteen nousee tasaisin väliajoin kertomuksia ylikuormitustilaan ajautuneista urheilijoista. Myös nuorten urheilijoiden ”burnout”- tapaukset ovat yleistyneet. Näitä molempia ilmiöitä selitetään hyvin yleisesti liian kovalla harjoittelulla. Itse puhuisin mieluummin kuitenkin liian vähäisestä palautumisesta suhteessa harjoittelun kuormittavuuteen.

Harjoittelu – ravinto – lepo ovat kolme osa-aluetta, jotka pitävät olla tasapainossa. Mikäli harjoittelun jälkeen saadaan tarpeeksi (oikean- laista) ravintoa ja riittävästi lepoa niin tapahtuu superkompensaatiota eli ”ylikorjautumista”. Superkompensaatiossa, yksinkertaistettuna, elimistö korjaa itsensä harjoitusta edeltänyttä korkeammalle tasolle, jolloin tapahtuu kehitystä.

Harjoittelulla pyrimme siis rikkomaan elimistön homeostaasin (tasapainotilan), jotta harjoittelun kuormittavuuteen optimoitu ravinto sekä levon määrä toisivat toivottua kehitystä.

Edellä minituista kolmesta kehittymiseen vaadittavasta osa-alueesta tällä hetkellä eniten huomiota ansaitsisi levon tärkeys kehitykselle.

”Urheilijan pitää suhteuttaa levon määrä harjoittelun kuormittavuuteen, eli mitä kovempaa harjoitellaan sitä enemmän pitää levätä.”

Elämme jatkuvassa ärsykkeiden tulvassa älylaitteiden myötä, yhteiskunta on käynnissä 24/7 ja vapaa-aika täytetään erilaisilla aktiviteeteillä. Tämä kaikki johtaa levon (= palautuminen) vähenemiseen.

Unen määrä on vähentynyt ja laatu heikentynyt monien tutkimusten mukaan. Tämä aiheuttaa kerrannaisvaikutuksia, sillä väsyneenä sorrumme helpommin huonompiin valintoihin ruuan suhteen, ja emme myöskään tee muita huoltavia harjoitteita yhtä huolellisesti. Tästä aiheutuu helposti kierre, joka johtaa lopulta elimistön ylikuormitustilaan tai ”burnoutiin”.

Urheilijan pitää suhteuttaa levon määrä harjoittelun kuormittavuuteen, eli mitä kovempaa harjoitellaan sitä enemmän pitää levätä. Nostetaan unen ja levon tärkeys sen ansaitsemalla jalustalle, jotta kehomme jaksavat tämän vaativan lajimme haasteet.

TEKSTI Tero Hämäläinen KUVA Sari Niskanen


Kirjoittaja Tero Hämäläinen on työskennellyt yli vuosikymmenen taitoluistelun ammattivalmentajana. Nykyisin hän on Tikkurilan Taitoluisteluklubin valmennuspäällikko. Ennen valmentajaksi kouluttautumista hän teki pitkän uran yksinluistelijana.