Vuosikelloon tarkennuksia

Taitoluisteluliiton Nuorten Olympiavalmentaja Nuriya Pirogova tutustui Laura Karhusen ja Veera Mielosen päiväkirjoihin ja taustoitti ”Paljonko on paljon”-teemaa. Lisäksi juttelimme puberteetistä ja suomalaisen taitoluistelijan vuosikellon rytmityksestä.

– Tytöt saavat todellakin riittävästi yöunta, se on hyvä. Minulle tuli yllätyksenä, että muodostelmaluistelussa treenataan tuntimäärällisesti enemmän kuin yksinluistelussa, kertoo Nuriya.

– Kyllä Laurakin harjoittelee riittävästi Suomen olosuhteissa, mutta meillä koulun käynti ja jääajan saatavuus verottavat valitettavasti kansainväliseen huipputasoon vaadittavaa treeniaikaa.

Pirogovan aiemmassa kotimaassa Venäjällä koulunkäynti on lomitettu treenien väliin joustavasti. Laatuharjoittelua voidaan tarkentaa, sillä aikaa löytyy piruettien hiomiseen tai vain siirtymisiin ja koreografiaan. Seuraavalla tunnilla tehdäänkin pelkästään ohjelmaa. Hyppytekniikkaa saatetaan hioa yksityistunnilla erikseen ja balettia on noin kolme tuntia viikossa tiukimpaan treenikauteen.

– Venäläinen kanssasisar harjoittelee keskimäärin 36 tuntia viikossa, mainitsee Nuriya.

– Ja jäälle mennään lihakset todella lämpiminä, aina 45 minuutin lämpän jäljiltä.

Mielenkiintoista on kuulla myös Venäjän huippujoukkueesta Paradisesta. Se harjoittelee hyvin myöhäisinä tunteina, vasta yksinluistelijoiden jälkeen, sillä joukkueessa on sekä opiskelijoita, että jo työssäkäyviä nuoria naisia.
Kuten haastatellut junioritytöt Laura ja Veera, myös olympiavalmentajamme Nuriya peräänkuuluttaa luistelijan omaa vastuuta kehostaan ja tekemisistään. Vastuu on myös tukijoukoilla.

– Suomessa luistelijamme tietävät kyllä hyvin ravinto- ja terveysasiat. Puberteetti-iässä tulee kasvupyrähdyksiä, jolloin lihakset eivät aina pysy perässä ja silloin pyydetään malttia valmentajilta ja toki tukijoukoiltakin. Olkaa kärsivällisiä ja odotelkaa rauhassa, kun nuori sopeuttaa muuttuvaa kehoansa, hän muistuttaa.

Nuriyan mielestä suomalaisia taitoluistelijoita auttaisi siirtyminen enemmän luistelijan kilpailukautta myötäilevään rytmiin.

– Vuosikellon rytmityksen pienistä muutoksista saattaisi löytyä apua suomalaisten riittävän harjoittelun varmistamiseksi, pohtii Nuriya.

– Kesäloma kannattaisi pitää jo touko-kesäkuun vaihteessa. Alkukesä voisi olla oheispainotteinen ja heinäkuu luisteltaisiin jo tehokkaasti, sillä esimerkiksi ensimmäiset junioreiden GP-kisat ovat jo elokuussa.

Olisiko se riittävän paljon ja vähän vielä päälle?

teksti Nina Kellokoski | kuva STLL

 

Taitoluistelu-lehti 1/2018