Kivijalka nuoren urheilijan kehitykselle on vanhempien toimiva parisuhde. Jos välit kriisiytyvät, kärsii tilanteesta yllättävän paljon myös nuori urheilija. Urheilulääkäri Jari Parkkari näkee kotiolojen ongelmien seurauksia työssään joka päivä.

Parkkari toteaa nuoren harjoittelun olevan niin vaativaa, että kaikkien olosuhteiden pitää olla kunnossa. Erityisesti kotijoukkojen tulee olla vahvasti tukena.

– Aikuisten keskinäinen kriisi näkyy nuorten urheilijoiden palautumisessa, keskittymisessä, henkisessä tasapainossa ja mielen hyvinvoinnissa, vaikka vanhemmat eivät sitä aina huomaa tai halua myöntää. Nuori selviytyy arjesta parhaiten, kun vanhemmat hoitavat keskinäistä suhdettaan, eivätkä kohdista kaikkea huomiotaan nuoreen urheilijaan. Se on toimiva tapa tukea nuoren urheilijan kehityspolkua.

Valmentajankin tulee muistaa, että hänen nuori valmennettavansa on yksilö, jonka arjessa tapahtuu muutakin kuin treenisessioita. Moni nuori kertoo urheilulääkärille, että häneltä vaaditaan liikaa, ja vaatimustasoa saatetaan nostaa, vaikka koulussa olisi vaikeuksia tai vanhemmat eroamassa.

Vasta kun kokonaisvaltainen hyvinvointi on reilassa, nuori pystyy hoitamaan menestyksekkäästi harjoittelunsa, koulunsa ja kilpailutilanteensa.

Urheilija kantaa itse vastuuta kehityksestään urheilullisilla elämäntavoilla, joiden oppiminen on Jari Parkkarin mukaan koko urheilun perusta. Aakkosiin kuuluvat monipuolinen ravinto sekä riittävä uni.

– Jos perusasiat eivät ole kunnossa, lajiharjoittelu päättyy usein loukkaantumisiin ja motivaation puutteeseen, kun energiatasot eivät riitä, Parkkari tietää.

Teksti: Marita Kokko
Kuva: Kaisa Viitanen
Taitoluistelu-lehti 3/2017

Jari Parkkari työskentelee Tampereella UKK-instituutissa, joka kansainvälisesti arvostettu terveysliikunnan asiantuntija- ja tutkimuskeskus.