Marigold IceUnity sai syksyllä mielenkiintoisen kutsun japanilaiselta tv-tuotantoyhtiöltä, joka halusi suomalaisjoukkueen kisaamaan uuden vuoden show’hunsa. MIU otti kutsun vastaan ja matkasi ohjelman kuvauksiin Japaniin joulua edeltävällä viikolla. Roosa Rokkanen kertoo nyt, mitä matkalla tapahtui.

Saimme syyskuussa MIU:n Facebook-sivuille pitkän englanninkielisen viestin, jossa joukkuettamme pyydettiin Japanissa uutena vuotena esitettävän televisio-ohjelman kuvauksiin. Osa meistä ei edes lukenut viestiä loppuun, sillä tarjous kuulosti liian uskomattomalta ollakseen totta. Viestissä kerrottiin ohjelman ideaksi se, että maailman parhaat kohtaavat leikkimielisessä kisassa Japanin parhaat taitoluistelun eri lajeissa.

Valmentajamme Anu Oksanen aloitti pitkän viestittelyn Japanin toiseksi suurimman televisioyhtiön edustajan kanssa. Hän selvitti aluksi, oliko tarjous todellinen ja jos oli, mitä se tarkoittaisi käytännössä. Joukkueemme on saanut aikaisemmin samantyyppisen matkakutsun Japaniin, joka on kuitenkin kuivunut kasaan jo alkumetreillä. Tällä kertaa tarjous osoittautui oikeaksi, ja jo kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen viestin saapumisesta olimme  lentokoneessa matkalla Tokioon. Japanilainen tuotantoyhtiö maksoi suuren osan kustannuksistamme, joten pääsimme iloksemme koko joukkue matkaan.

”Ennen matkaa vitsailimme keskenämme siitä, että pian löydämme itsemme Wipe Out -tyylisen ohjelman kuvauksista sumopuvut päällämme.”

Saavuttuamme Japaniin olimme edelleen hieman pimennossa siitä, mitä meidän pitäisi kuvauksissa tehdä. Ennen matkaa vitsailimme keskenämme siitä, että pian löydämme itsemme Wipe Out -tyylisen ohjelman kuvauksista sumopuvut päällämme. Vasta saavuttuamme kuvauspaikalle Naganoon saimme tietää, että kilpailemme Transformers-vapaaohjelmallamme japanilaista Jingu Ice Messengers -joukkuetta vastaan – World’s number 1 meets Japan’s number 1.

Eksoottinen ja vieraanvarainen Japani

Vietimme matkamme kaksi ensimmäistä päivää Tokiossa, minkä jälkeen suuntasimme bussilla ohjelman kuvauspaikalle Naganoon. Saimme kunnian harjoitella vuoden 1998 olympialaisten jäähallissa, sillä meille oli järjestetty muutamat harjoitukset korvaamaan Suomessa menetetyt treenitunnit. Naganossa pääsimme myös kokemaan eksoottisimman hotellin, jossa kukaan meistä oli koskaan yöpynyt. Nukuimme perinteisissä japanilaisissa huoneissa, joissa sängyn virkaa toimittivat tatamilla rivissä olleet futon-patjat. Myös japanilainen ruoka oli paikoitellen eksoottinen kokemus, sillä meille oli usein tilattu ruuat valmiiksi ja saadessamme annokset eteemme emme olleet täysin varmoja siitä, mitä lautasella oikein oli.

Nukuimme Naganossa perinteisessa japanilaisessa hotellissa, joiden huoneissa oli pitkä rivi futoneita vierekkäin.

Nukuimme Naganossa perinteisessa japanilaisessa hotellissa, joiden huoneissa oli pitkä rivi futoneita vierekkäin.

Japani ihastutti meidät kaikki vieraanvaraisuudellaan. Tapaamamme ihmiset olivat ystävällisiä ja kiinnostuneita sekä joukkueestamme että lajistamme. Kuvauksia oli saapunut seuraamaan iso joukko muodostelmaluistelufaneja eri puolilta Japania. Noin 200 innokasta pääsi katsomaan muuten yleisöltä suljettuja kuvauksia. He olivat olleet aktiivisesti yhteydessä televisioyhtiöön, kun tieto osallistumisestamme ohjelmaan oli levinnyt paikallisissa luistelupiireissä.

Oli uskomatonta nähdä jäähallin katsomossa Suomen ja MIU:n lippuja ja tuntea, kuinka lämpimästi meidät otettiin vastaan saapuessamme kuvauksiin. Vaikka jäähallissa oli  hyytävän kylmä ja jouduimme välillä luistelemaan kylmästä täristen, halusimme näyttää parastamme faneille, jotka olivat matkustaneet toiselta puolelta Japania katsomaan meitä. Kylmyyden lisäksi meitä koettelivat kuvauksissa käytetyt kovaääniset drone-lennokit. Kuvausryhmä lennätti niitä yläpuolellamme luistellessamme vapaaohjelmaa, emmekä välillä kuulleet lainkaan musiikkiamme drone-melun täyttäessä hallin.

Kielimuuri tulkista huolimatta

Pääsimme viimeisenä kuvauspäivänä yhteiselle lounaalle ”vastustajamme”, parhaan japanilaisen muodostelmaluistelujoukkuuen Jingu Ice Messengersin kanssa. Pienestä kielimuurista huolimatta saimme jokainen nauttia hymyistä ja naurusta tapaamisen ajan. Vaikka meillä oli koko matkan ajan mukana kaksi tulkkia ja opasta, jäi meille hieman epäselväksi se, mitä ohjelmaan kuvatut haastattelut ja tuomareiden kommentit sisälsivät. Saimme onneksi tukea seuraamalla Japanin joukkueen reaktioita juontajan ja tuomareiden kommentteihin. Toivottavasti osasimme osoittaa kiitollisuutta japanilaiseen tapaan kumartamalla oikeilla hetkillä.

Transformers-hahmot valmiina kuvauksiin.

Transformers-hahmot valmiina kuvauksiin.

Kun ohjelman konsepti oli maailman parhaat vastaan Japanin parhaat, oli ohjelmassa mukana myös arvovaltainen tuomaristo. Taitoluistelulegendat Johnny WeirSarah MeierTakahiko Kozuka ja Miki Ando arvioivat ja pisteyttivät molempien joukkueiden ohjelmat muun tuomaripaneelin kanssa. Nämä yksinluistelijat pääsivät ohjelmassa myös kisaamaan toisiaan vastaan muun muassa siitä, kuka pyörii pisimpään piruetissa tai tekemään eniten hyppyjä peräkkäin tietyssä ajassa.

Voitimme kisan Japanin joukkuetta vastaan ja saimme tuomareilta upeaa palautetta luistelustamme. Japaniksi selitetyt arviointikriteerit tosin jäivät hieman epäselviksi, mutta englantia puhuvien tähtituomarien kommentit olivat upeaa kuultavaa. Osa heistä yllättyi, kuinka vaativa lajimme on teknisesti ja kuinka onnistumme luomaan elokuvan kaltaisen tarinan jäällä.

Toivottavasti matkamme saisi suuremman tarkoituksen ja esiintymisemme innostaisi nuoria aasialaisia aloittamaan muodostelmaluistelun. Näin voisimme päästä lähemmäksi lajimme suurinta tavoitetta eli pääsyä olympialajiksi.

TEKSTI JA KUVAT Roosa Rokkanen / Marigold IceUnity

PSST! Japanin toiseksi suurin televisioyhtiö Fuji-tv kertoo näin uuden vuoden show’staan verkkosivuillaan.


Kirjoittaja Roosa Rokkanen, 22, luistelee Marigold IceUnityssa neljättä kauttaan.